Sveitsin Alpeilla on juhlittu kaikkiaan 22 suomalaista palkintosijaa ja seitsemää voittoa. Virpi Kuitunen oli neljällä peräkkäisellä voitolla aikanaan Davosin kuningatar.
Maastohiihdon
maailmancup siirtyy yhden väliviikon jälkeen Sveitsin
Davosiin, joka on yksi kilpailukalenterin perinteisimmistä näyttämöistä. Ensimmäiset cup-kisat siellä järjestettiin jo kaudella 1982/1983 ja viikonloppuna on edessä jo 31:s kerta, kun Davosissa kisaillaan maailmancupin pisteistä.
Tällä kertaa kisoista ei välttämättä ole luvassa suurta spektaakkelia, sillä Suomen, Norjan ja Ruotsin urheilijat ovat päättäneet jättää kisat väliin koronapandemian vuoksi. Koska tänä vuonna suomalaispanosta ei ole, onkin hyvä aika muistella aiemmin Davosissa koettuja sinivalkoisia tähtihetkiä.
Davosissa suomalaiset ovat saavuttaneet kaikkiaan 22 palkintosijaa ja 7 voittoa. Miehet ovat tuoneet voitoista kolme ja palkintosijoista seitsemän. Naisten puolella voittoja on kertynyt neljä ja palkintosijoja peräti viisitoista.
Alkuaikoina suomalaismenestys oli harvassa
Maailmancupin alkuaikoina 1980- ja 1990-luvuilla suomalaiset eivät kuitenkaan vielä juuri Davosissa juhlineet. Ensimmäisen suomalaisen palkintosijan Davosista toi Lahden MM-kisakaudella 1988/1989
Pirkko Määttä, joka sijoittui toiseksi 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa.
Miehissä ensimmäistä palkintosijaa saatiin odottaa aina kauteen 1996/1997, jolloin
Mika Myllylä juhli voittoa 10 kilometrin perinteisen kilpailussa. Kyseinen kilpailu oli suomalaisittain muutenkin menestyksekäs, sillä viiden parhaan joukkoon sijoittuivat myös Harri Kirvesniemi (4:s) ja Sami Repo (5:s). Suomalaisten loistavan viikonlopun kruunasi seuraavana päivänä voitto 4 x 10 km perinteisen hiihtotavan viestissä.
Mika Myllylä juhli Davosissa voittoa kahdesti.
Määtän ja Myllylän palkintosijat jäivät ainoiksi Davosissa vanhan vuosituhannen puolella. Uusi vuosituhat alkoi kuitenkin suomalaisittain hienosti, sillä joulukuussa 2000 Mika Myllylä oli jälleen nopein Davosissa. Karpaasi oli mielimatkallaan 30 kilometrin perinteisellä ylivoimainen voittaen toiseksi sijoittuneen
Mihail Ivanovin yli puolella minuutilla ja kolmanneksi hiihtäneen
Odd-Björn Hjelmesetin lähes minuutilla.
Kuitusen hurjat menestysvuodet
Muutaman hieman hiljaisemman vuoden jälkeen suomalaismenestys Davosissa muuttui jokavuotiseksi perinteeksi.
Virpi Kuitunen viihtyi Davosissa kuin kotonaan ja rohmusi Sveitsin laduilta hurjan määrän menestystä, kaikkiaan neljä voittoa ja kaksi kakkossijaa.
Kuitusen menestysputki Davosissa alkoi kakkossijalla kympin perinteisellä kaudella 2003/2004. Seuraavalla kaudella Davosissa ei kisattu ollenkaan, mutta kaudella 2005/2006 Kuitunen oli lähellä jättipottia. Kympin perinteisellä hän juhli ylivoimaista voittoa ja vapaan sprintissäkin hän oli peräti toinen.
Voittojen makuun päässyt Kuitunen jatkoi dominointia myös seuraavilla kausilla. Kaudella 2006/2007 hän voitti Davosissa jopa heikommalla hiihtotavallaan eli vapaalla käydyn kymmenen kilometrin kilpailun. Kun vuotta myöhemmin hiihtotapa vaihtui perinteiseksi, oli Kuitunen jälleen ykkönen. Suomalaismenestystä täydensi tuolloin myös
Aino-Kaisa Saarinen kolmossijalla.
Seuraavalla kaudella suomalaisnaisten tahti muuttui entistä hurjemmaksi. Huippuvireessä olleet Virpi Kuitunen ja Aino-Kaisa Saarinen kävivät tuolloin tiukan voittotaiston, joka päättyi lopulta Kuitusen eduksi häkellyttävän loppuvedon jälkeen.
Myös miehet saivat menestystä
Kuitusen ja Saarisen huippuvuosien aikana myös suomalaismiehet palasivat palkintokorokevauhtiin. Kausilla 2008 ja 2009
Sami Jauhojärvi juhli kahta peräkkäistä kolmossijaa viidentoista perinteisellä Davosin laduilla.
Seuraavalla kaudella suomalaismiesten ei kuitenkaan tarvinnut enää tyytyä himmeämpiin palkintosijoihin, sillä joulukuussa 2009
Matti Heikkinen hiihti viidentoista vapaalla yhden uransa parhaimmista hiihdoista. Rauhallisesti matkaan lähtenyt Heikkinen paranteli sijoitustaan kilpailun edetessä ja viimeisessä väliaikapisteessä Heikkinen oli noussut jo voittotaistoon.
Viimeisestä väliajasta maaliin Heikkinen suorastaan lensi kilpailijoihinsa verrattuna ja maalissa eroa toiseksi sijoittuneeseen Ruotsin
Marcus Hellneriin oli peräti 14 sekuntia. Heikkinen nousi Davosissa palkintokorokkeelle myös toistamiseen. Kaudella 2016/2017 vuoden 2011 maailmanmestari oli 30 kilometrin vapaan raastavassa kilpailussa kolmas.
Davosissa sprinttikin on kulkenut
Vaikka suomalaiset ovat Davosissakin pärjänneet paremmin normaalimatkoilla kuin sprintissä, ei siinäkään olla jääty vaille menestystä. Jo mainitun Kuitusen vuoden 2006 vapaan sprintin kakkossijan lisäksi myös Aino-Kaisa Saarinen sekä
Anne Kyllönen ovat nousseet Davosin sprintissä podiumille.
Kaudella 2009/2010 Aino-Kaisa Saarinen oli vapaan sprintissä kolmas, mikä on edelleen viimeisin suomalaisnaisen podiumsija vapaan hiihtotavan sprintissä. Anne Kyllönen puolestaan taisteli perinteisen sprintissä kolmanneksi vuonna 2013.
Suomalaisista Davosin sprinttisuorituksista ehkä ikimuistoisin oli
Martti Jylhän kakkossija kaudella 2013/2014. Elämänsä kunnossa olleen Jylhän hiihto näytti läpi kisapäivän lähes dominoivalta ja kaikesta tekemisestä huokui varmuus omaan suorittamiseen. Tuo varmuus kantoikin lähes kirkkaimpaan palkintoon asti, sillä Jylhää paremmin päivän sprinttiurakasta selviytyi ainoastaan Norjan
Anders Glöersen.
2010-luvulla suomalaisnaiset eivät ole enää pystyneet Davosissa vastaavanlaiseen dominointiin, jollaista Virpi Kuitunen ja Aino-Kaisa Saarinen reilut 10 vuotta sitten esittivät. Tästä huolimatta suomalaiskatsojat ovat usein saaneet olla tyytyväisiä Davosissa järjestettyjen kisojen vuoksi.
Kaudella 2014/2015
Kerttu Niskanen hiihti toistaiseksi parhaan hiihtonsa Davosissa, kun hän oli perinteisen 10 kilometrin kilpailussa kolmas. Niskanen on tehnyt Sveitsissä myös monia muita hyviä suorituksia, sillä hän on ollut Davosissa useamman kerran kuuden parhaan joukossa myös hänelle epämieluisammalla vapaalla tyylillä.
Viime vuosien parhaiten Davosissa menestynyt hiihtäjä on kuitenkin
Krista Pärmäkoski, joka oli Davosissa palkinnoilla kolmesti peräkkäin kausilla 2017–2019. Podiumputki alkoi kolmossijalla 15 kilometrin vapaalla, minkä jälkeen hän oli myös kahtena seuraavana vuonna kolmas vapaan kympillä.

Kuva: Pärmäkosken mediapankki 2019
Krista Pärmäkoski on ollut Davosissa peräti kolmesti kolmas.
Suomalaisille Davos on siis ollut erinomainen kisapaikka erityisesti uuden vuosituhannen puolella. Tänä vuonna jäi valitettavasti näkemättä, olisiko huippukuntoinen
Joni Mäki yltänyt podiumtaistoon hänelle loistavasti sopivalla Davosin radalla tai olisiko
Iivo Niskanen pystynyt kirkastamaan viime vuotisen nelossijan uran toiseen vapaan hiihtotavan palkintosijaan.
Pandemian aikana joudumme valitettavasti luopumaan asioista, jotka aiemmin olivat itsestäänselvyyksiä, kuten vaikkapa huippu-urheilun seuraaminen. Menneitä ilon hetkiä meiltä ei voi kuitenkaan viedä. Toivottavasti siis Davosin menneet huippuhetket tuovat edes vähän lämpöä talven pimeyteen, kun uusia ei voi saada.