Keihäskarsinta maanantain trillerinä – onnistuneimmat ja surkeimmat suomalaissuoritukset arvokisakarsinnoissa


Harri Piironen: 23.08.2015 21:33Yleisurheilu
Keihäskarsinta maanantain trillerinä – onnistuneimmat ja surkeimmat suomalaissuoritukset arvokisakarsinnoissa
Kuva: Trackpic
Kuvituskuva.
Maanantai-iltapäivänä päästään jälleen jännittämään Suomen keihäsmiesten edesottamuksia arvokisakarsinnassa. Pekingin MM-areenalla sinivalkoista väriä edustavat Tero Pitkämäki (SB 89,09), Antti Ruuskanen (SB 88,98) ja Ari Mannio (SB 86,82). Tyydyttävä suoritus heiltä kaikilta on vain ja ainoastaan finaaliin eteneminen. Karsintaraja on iskettu 83 metriin, joten kenenkään kolmikosta ei välttämättä tarvitse paiskata lähellekään kauden parasta heittoaan.

Pitkämäki on osallistunut urallaan kaksitoista kertaa arvokisakarsintaan, joissa ainoa karsiutuminen on tullut Daegun MM-kisoissa 2011. Jos tarkastellaan tilastotuloksia, joilla Ilmajoen tähti on lähtenyt arvokisoihin, on hänen suhteellisesti paras arvokisakarsintansa nähty Lontoon olympialaisissa 2012. Silloin Pitkämäki jäi tuloksellaan 83,01 vain vajaat kaksi metriä kauden siihen asti parhaasta heitostaan.

Vertailtuna kauden parhaaseen kisaan Pitkämäen heikoin arvokisakarsinta on ollut MM-Osakan 2007 karsintakisa, jossa tulos 80,62 jäi melkein yksitoista metriä miehen silloisesta kauden parhaasta heitosta. Paradoksaalisesti Pitkämäen uran ainoa arvokisavoitto irtosi kuitenkin juuri Osakan MM-finaalissa. Kauaksi kauden parhaasta heitostaan mies on jäänyt myös MM-Helsingissä 2005 (82,21, SB 91,53) ja EM-Göteborgissa 2006 (83,78, SB 91,11), mutta selvitti kuitenkin molemmilla kerroilla kevyesti karsinnan.

Ruuskanen on osallistunut urallaan viidesti arvokisoihin ja mennyt aina karsinnasta finaaliin. Hyvin lähellä kauden parasta tasoaan Pielaveden mies on ollut MM-Daegun 2011 karsinnassa (81,03, SB 82,29) sekä viime vuonna kultajuhliin päättyneiden Zürichin EM-kisojen karsinnassa (83,76, SB 85,28). Ari Manniolla on takanaan kolmet arvokilpailut, joissa finaalipaikka on irronnut kahdesti. Mannion kohdalla erittäin onnistunut karsintakisa nähtiin EM-Helsingissä 2012, jolloin jatkopaikka irtosi kauden parhaalla heitolla 84,31.

Vuorenvarma Kimmo Kinnunen

Viimeisten vuosikymmenten kovin heittäjämme arvokisakarsinnoissa on ollut Kimmo Kinnunen, joka paransi ennätystään karsinnassa sekä Soulin olympialaisissa 1988 (80,48) että Tokion MM-kisoissa 1991 (88,48). Splitin EM-karsinnassa 1990 äänekoskelainen paiskasi 79,04, joka jäi vain pari metriä miehen silloisesta kauden parhaasta. Hän ei karsiutunut kertaakaan kuusissa arvokisoissaan.

Seppo Räty oli myös varsin kova karsintaheittäjä. Atlantan olympialaisissa 1996 Räty vippasi karsinnassa kauden parhaansa 83,66. Muita hyviä tohmajärveläisen karsintasuorituksia olivat muun muassa MM-Rooman 78,22 (SB 80,54), Soulin olympialaisten 81,62 (SB 82,34) ja EM-Helsingin 84,76 (SB 85,22). Rädyn kohdalla täytyy kuitenkin muistaa, että hän karsiutui kolmesti finaalista arvokisoissa. Erittäin paha epäonnistuminen oli varsinkin Stuttgartin MM-karsinta 1993 (74,30, SB 85,68).

Erinomaisia suomalaiskeihärien suorituksia arvokisakarsinnoissa ovat olleet myös Ari Pakarisen 83,06 (SB 81,76) MM-Stuttgartissa 1993, Tero Järvenpään 84,25 (SB 81,08) MM-Osakassa 2007, Jyrki Blomin 79,02 (SB 79,26) EM-Stuttgartissa 1986, Esko Mikkolan 83,64 (SB 84,27) Ateenan olympialaisissa 2004 sekä Harri Haataisen 81,83 (SB 83,02) MM-Sevillassa 1999.

Kaukana kauden parhaista heitoista

Harri Hakkarainen selviytyi urallaan neljästi arvokisoihin, mutta liikkui karsintakisoissa aina melko kaukana kauden parhaista heitoistaan. EM-Helsingissä kaavilainen karsiutui tuloksella 78,82 (SB 85,46) ja Atlantan olympialaisissa tuloksella 79,34 (SB 87,44). MM-Göteborgissa 1995 jatkopaikka irtosi, vaikka karsintatulos 79,66 jäi reilusti Hakkaraisen kauden parhaasta tuloksesta 87,82.

Juha Laukkanen heitti urallaan myös neljästi arvokisoissa, joissa tie finaaliin aukesi kahdesti. Melkoisia floppeja olivat EM-Helsingin 1994 (75,86, SB 85,54) ja MM-Edmontonin 2001 (78,28, SB 85,40) karsintakisat. Barcelonan olympialaisissa 1992 Laukkanen selviytyi finaaliin, vaikka karsintaheitto 79,78 jäi yli kahdeksan metriä heittäjän kauden parhaasta.

Vuodesta 1980 lähtien onnettomin arvokisaesiintyminen suomalaiselta keihäsmieheltä on ollut Pentti Sinersaaren urakka EM-Ateenassa 1982. Sinersaaren tilastotulos oli tuolloin 89,94, mutta karsinnassa vapa lensi ainoastaan 71,66. Los Angelesin vuoden 1984 olympialaiset muistetaan Arto Härkösen kultajuhlista. Kisoissa miesten keihäskarsinta oli kuitenkin melkoista räpellystä, sillä Raimo Manninen jäi kauden parhaastaan yli neljätoista metriä (79,26, SB 93,42), ja Tero Saviniemi yli kymmenen metriä (76,46, SB 86,78). Myös Härkönen jäi karsinnassa melkein kymmenen metriä kauden parhaastaan (83,06, SB 92,40), mutta pääsi kuitenkin vuolemaan kultaa loppukilpailuun.

Muita epäonnistuneita karsintaesityksiä ovat olleet muun muassa Harri Haataisen 75,83 (SB 84,53) EM-Barcelonassa 2010, Tero Järvenpään 75,21 (SB 84,95) EM-Göteborgissa 2006, Esko Mikkolan 72,54 (SB 82,41) MM-Helsingissä 2005, Sami Saksion 76,20 (SB 84,26) MM-Ateenassa 1997 sekä Marko Hyytiäisen 75,88 (PB 83,40) EM-Splitissä 1990.

Aina omaan tasoon nähden heikko arvokisakarsinta ei kuitenkaan ole huono merkki, jos heittäjän rutiinitaso on maailman ehdotonta huippua. Aki Parviainen voitti MM-kultaa Sevillassa 1999 ja MM-hopeaa Edmontonissa 2001, vaikka jäi molempien kisojen karsinnoissa yli 10 metriä kauden parhaista tilastotuloksistaan. Seppo Räty liikkui hyvin kaukana kauden parhaasta heitostaan sekä MM-Tokion 1991 (87,27, SB 96,96) että Barcelonan olympialaisten 1992 (80,24, SB 90,60) karsinnoissa, mutta nappasi kuitenkin hopeaa molemmista karkeloista.