Laukkanen, Hakkarainen ja Mannio epäonnisimmat keihäsmiehet – näin kovilla tilastotuloksilla on jääty rannalle arvokisoista

Huippuiskussa seilaavat keihästähtemme Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen ovat jo varmistaneet paikkansa elokuun lopussa Pekingissä järjestettäviin MM-kilpailuihin. Tosin Pitkämäen terveydellinen tilanne on tällä hetkellä kysymysmerkki, ja superheittäjä on Ilta-Sanomien mukaan menossa magneettikuvaukseen.

Kolmas kisalippu on menossa eilen Kalevan kisoissa neljänneksi sijoittuneelle Teemu Wirkkalalle, jolla on kuitenkin ongelmia jalkansa kanssa. Niinpä kesäkuun alussa Raaseporissa ennätyksensä 86,82 paiskanneella mutta huippukuntonsa sittemmin kadottaneella Ari Manniolla on vielä mahdollisuus kivuta Pekingin koneeseen.

Jos Mannio ei selviä MM-kisoihin, tulee hänen Raaseporin kaarestaan nykykeihään aikakaudella kaikkien aikojen kolmanneksi kovin miesten keihään tilastotulos, jonka heittänyt urheilija ei ole kilpaillut samana vuonna aikuisten arvokilpailuissa.

Kaikkien aikojen paras tilastotulos rannalle arvokisoista jääneeltä urheilijalta on Antti Ruuskasen Kuortaneella toukokuun lopussa 2008 nakkaama 87,33. Ruuskanen hyytyi tuolloin myöhemmin kesällä 80 metrin tuntumaan, joten Pekingin olympiapaikat menivät Pitkämäelle, Tero Järvenpäälle ja Teemu Wirkkalalle. Ruuskanen oli jo vuonna 2006 jäänyt ulos Göteborgin EM-kisoista yli 84 metrin tilastotuloksella, mutta on tällä vuosikymmenellä kypsynyt Euroopan mestariksi ja olympiamitalistiksi.

Juha Laukkanen kaikkien aikojen arvokisoista putoaja

Kaikkien aikojen toiseksi kovin näyttötulos ulos arvokisoista lopulta jääneeltä keihäsmieheltä on Juha Laukkasen Leppävirralla kesäkuun alussa 1997 paiskaama 87,10. Laukkalan Lujan heittäjä oli tuolloin alkukesästä takuuvarmassa yli 85 metrin iskussa. Miehen suoritustaso lopahti loppukesästä kuitenkin sen verran, että MM-Ateenan kisaliput menivät Aki Parviaiselle, Seppo Rädylle ja yllätysmies Sami Saksiolle.

Laukkanen onkin ehkä Suomen keihäshistorian legendaarisin arvokisoista karsiutuja. Kovista tilastotuloksistaan huolimatta hän jäi MM-Ateenan ohella rannalle muun muassa MM-Tokiosta (tilastotulos 84,36), MM-Stuttgartista (84,58), Atlantan olympialaisista (85,14, heitti viikko Atlantan keihäsfinaalin jälkeen Monacossa 87,12) ja MM-Sevillasta 1999 (85,53). Kisoihin selviytyessään hän oli parhaimmillaan viides Budapestin EM-kisoissa 1998 ja kuudes Barcelonan olympialaisissa 1992.

Hakkarainen ja Mannio kovilla tuloksilla ulos koneesta

Kaavin jättiläinen Harri Hakkarainen muistetaan myös useista tasokkaista kilpailukesistään, jotka eivät lopulta tuoneet arvokisalippua. Ateenan MM-kisoista 1997 Hakkarainen jäi ulos, vaikka mies oli ladannut Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla peräti 86,48. Tilastotulos 85,28 ei riittänyt kaavilaiselle Budapestin EM-kisoihin 1998. Sevillan MM-kisoista 1999 Hakkarainen jäi ulos huolimatta tilastotuloksestaan 85,00.

Arvokisoihin Hakkarainen selviytyi neljästi, ja niissä loppukilpailuun kerran – MM-Göteborgissä 1995 tuli 12:s sija. Hakkaraisen viimeinen arvokisaesiintyminen tapahtui Sydneyn karsintakilpailussa, missä huhujen mukaan hurjaan tuloskuntoon yltynyt kaavilainen katkaisi akillesjänteensä.

Ari Manniolla on jo ennestään runsaasti kokemusta kitkeristä rannallejäänneistä. Toukokuun lopussa 2009 Lehtimäen mies jysäytti lukemat 85,70 eikä menettänyt kuntoaan dramaattisesti myöskään loppukauden aikana. Silti Berliinin MM-kisoihin lähtivät Suomesta Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen, Teemu Wirkkala ja vuoden 2008 näytöillä kisalipun ansainnut Tero Järvenpää. Barcelonan EM-koneesta Mannio jäi ulos huolimatta kesäkuussa nakatusta 85,12 kantaneesta kaaresta.

Moskovan MM-vuonna Mannion 84,65 ei riittänyt kisalippuun, ja viime kesänä Zürichin EM-reissu jäi haaveksi, vaikka hän paiskasi heinäkuun lopulla Lapinlahdella lukemat 83,70. Kaikesta huolimatta Mannio onnistui voittamaan pronssia EM-kilpailuissa 2012 ja heitti samana vuonna olympiafinaalissa Lontoossa.

Jorma Markus liitokeihään epäonnen soturi

Vuoteen 1986 asti käytössä olleen keihäsmallin epäonnisin suomalaiskeihäri lienee Jorma Markus. Ateenan EM-vuonna 1982 Markus pamautti kesän avauskilpailussaan Tyrnävällä peräti 90,18. Miehen suoritustaso kuitenkin lopahti myöhemmin 80 metrin tuntumaan, ja Kreikkaan lähtivät kilpailemaan lopulta Arto Härkönen, Antero Toivonen ja Pentti Sinersaari.

Markukselle arvokisat jäivät haaveeksi myös Los Angelesin olympiavuonna 1984 (tilastotulos 86,90) ja Helsingin MM-vuonna 1983, jolloin Markus jysäytti viikkoa ennen avajaisia tuloksen 89,72, mutta siinä vaiheessa MM-joukkue oli jo ilmeisesti lyöty lukkoon. Kesäkuussa Tampereella keihäs oli kaartanut lukemiin 86,64. Jorma Markuksen uran ainoiksi arvokilpailuiksi jäivät Stuttgartin EM-kisat 1986.

Mukaan tähän katsaukseen on laskettu tulokset, jotka oletettavasti on heitetty kunakin vuonna valintanäyttöajan puitteissa. Niinpä juuri ennen arvokilpailuja, arvokilpailujen aikana tai niiden jälkeen syntyneitä tuloksia ei ole mukana. Myös alkukaudesta kovan tilastotuloksen tempaisseet, mutta kautensa loukkaantumisen takia kesken valintanäyttöajan keskeyttäneet urheilijat on pyritty jättämään pois katsauksesta.

TOP20: Kovimmat miesten keihään tilastotulokset vuosilta, joina heittäjä ei ole osallistunut arvokilpailuihin:

87,33 Antti Ruuskanen (OLY-Peking 2008)

87,10 Juha Laukkanen (MM-Ateena 1997)

86,48 Harri Hakkarainen (MM-Ateena 1997)

85,78i Matti Närhi (OLY-Atlanta 1996, ulkona 84,42)

85,70 Ari Mannio (MM-Berliini 2009)

85,53 Juha Laukkanen (MM-Sevilla 1999)

85,28 Harri Hakkarainen (EM-Budapest 1998)

85,18 Ari Pakarinen (MM-Göteborg 1995)

85,14 Juha Laukkanen (OLY-Atlanta 1996)

85,12 Ari Mannio (EM-Barcelona 2010)

85,00 Harri Hakkarainen (MM-Sevilla 1999)

84,65 Ari Mannio (MM-Moskova 2013)

84,58 Juha Laukkanen (MM-Stuttgart 1993)

84,41 Lassi Etelätalo (MM-Daegu 2011)

84,23 Kimmo Kinnunen (EM-Budapest 1998)

84,10 Antti Ruuskanen (EM-Göteborg 2006)

84,06 Lassi Etelätalo (OLY-Lontoo 2012)

84,02 Jarkko Koski-Vähälä (MM-Osaka 2007)

83,77 Sampo Lehtola (MM-Daegu 2011)

83,70 Ari Mannio (EM-Zürich 2014)

83,67 Harri Hakkarainen (MM-Edmonton 2001)

Vanha keihäsmalli:

90,26 Arto Härkönen (OLY-Moskova 1980, heitetty tammikuussa, karnevaaleilla 86,02)

90,18 Jorma Markus (EM-1982 Ateena)

87,50 Esa Utriainen (OLY-Moskova 1980)

86,90 Jorma Markus (OLY-Los Angeles 1984)

86,72 Antero Toivonen (EM-Praha 1978)

86,64 Jorma Markus (MM-Helsinki 1983, viikko ennen kisojen alkua 89,72)

86,20 Matti Kiilunen (OLY-Los Angeles 1984)

Kielletty keihäsmalli

84,36 Juha Laukkanen (MM-Tokio 1991)