Tilastoselvitys: yleisurheilun MM-kisoissa mitalimaiden määrä heittelee runsaasti jopa lajiryhmien sisällä

Tilastoselvitys: yleisurheilun MM-kisoissa mitalimaiden määrä heittelee runsaasti jopa lajiryhmien sisällä


Yleisurheilun MM-kisojen tilastokatsaus osoittaa, että jokaisessa lajiryhmässä on enemmän ja vähemmän globaaleja lajeja.
Joona Klemi: 28.05.2020 18:31Yleisurheilu
Tilastoselvitys: yleisurheilun MM-kisoissa mitalimaiden määrä heittelee runsaasti jopa lajiryhmien sisällä
Kuva: Olavi Kaljunen/Trackpic
Sataa metriä pidetään yleisesti ottaen yleisurheilun kilpailluimpana lajina. Siksi voidaan pitää jokseenkin yllättävänä, että kyseisessä lajissa on yltänyt MM-mitaleille ainoastaan 15 maata.

Yhtä vähän mitalimaita on ainoastaan 10 000 metrillä, jossa mitalisteja on kuitenkin tullut neljästä maanosasta. Sadalla metrillä vastaava lukema on kolme ja miesten puolella vain kaksi.

Vähiten mitalimaita

lajimitalimaat Mmitalimaat Nyhteensä
100m71315
10 000m81115
kuula161321

Listassa huomioitu vain lajit, jotka ovat olleet molemmissa sarjoissa mukana vähintään toisista MM-kisoista asti.

Kenttälajeista kuula ja moukari ovat jaetulla jumbosijalla. Naisten moukari tuli tosin kisaohjelmaan vasta vuoden 1999 MM-kisoissa, ja silti siinä on vain kolme mitalimaata miehiä vähemmän.

Maanosien osalta naisten moukarimitaleita on jaeltu jo neljään kolkkaan, kun miesten vastaava saldo on yhä kaksi. Naisten puolella ainoa kahden maanosan mitalilaji on 50 kilometrin kävely, jossa on kilpailtu vasta kaksissa MM-kisoissa. Siitä huolimatta myös kävelyn maratonmatka peittoaa 100 ja 10 000 metriä mitalimaiden määrässä.

Eniten mitalimaita

lajimitalimaat Mmitalimaat Nyhteensä
800m232036
pituus202133
maraton191832


Järin suuri yllätys tuskin on, että radalta tulee mitalimaiden määrällä mitattuna yleisurheilun globaalein laji. Kiinnostavaa kärkikolmikon osalta on maanosien määrän nurinkurisuus. 800 metrillä mitalit ovat matkanneet neljään maanosaan, pituudessa viiteen ja maratonilla peräti kuuteen.

Maratonin lisäksi kaikkiin kuuteen MM-kisoihin osallistuneeseen maanosaan on mitaleita mennyt vain seipäässä ja 400 metrillä. Sen sijaan viiden maanosan määrään yltävät kenttälajeista myös kolmiloikka, korkeus ja keihäs. Maiden osalta heittolajien selkeä ykkönen on kuitenkin 27 mitalimaan kiekko.

Lajiryhmien keskiarvot

lajiryhmämitalimaiden keskiarvomaanosien keskiarvo
maraton ja kävelyt18,65
hypyt18,254,75
heitot16,53
100-400m + aidat15,63,8
800 - 10 000m15,43,8

Taulukossa huomioitu vain miesten sarjojen mitalit

Kuten jo aiemmat taulukot osoittavat, on hajonta melkoista jopa lajiryhmien sisällä. Lisäksi naisten puolella etenkin monet kenttälajit on lisätty lajiohjelmaan varsin myöhään. Pelkästään miesten sarjan tuloksia vertailemalla voi kuitenkin vetää jonkinlaisia johtopäätöksiä.

Todellisten kestävyyslajien menestys on siis jakaantunut laajimmalle. Muiden lajiryhmien puolustukseksi täytyy tosin todeta, että taulukon piikkipaikkaa pitävä rypäs on joukon ainoa, jossa on mukana vain kolme lajia.

Toisaalta molempien otteluiden maakeskiarvo jäisi koko listan hännille. Maanosien keskiarvo on sentään heittolajeja parempi. Mitalimaiden määrä on otteluissa kuitenkin kunnioitettava 29 – jaettu neljäs sija kolmiloikan kanssa.

Lue myös



Katso kaikki artikkelit