Rikotaanko Paavo Nurmi Gamesissa Suomen maaperän ennätyksiä?

Artikkeli on julkaistu alunperin vuonna 2020, mutta juttu ja kaikki tulokset on päivitetty 2.6.2026. Tuloksien koonnista kiitos: Tilastopaja

Miesten yleisurheilun ennätykset Suomen maaperällä

Miehet 100 metriä

Miesten 100 metrillä kovin Suomessa juostu aika nähtiin Helsingin Maailmankisoissa 1996, kun Namibian urheiluhistorian suurin maailmantähti Frank Fredericks kellotti koleissa olosuhteissa peräti 9,87. Aika jäi vain 0,02 sekunnin päähän lajin silloisesta maailmaennätyksestä. Lamont Marcell Jacobsin voittoaika 2024 Paavo Nurmi Gamesissa oli 9,92.

Miehet 1500 metriä

Algerian mestarijuoksija Noureddine Morceli hurjasteli Helsingin Maailmankisoissa silloisen ennätyksensä 3.31,00. Seuraavana vuonna hän jo veikin matkan ME:n Said Aouitalta. Aouita puolestaan juoksi Maailmankisoissa 1987 erittäin lähelle mailin ME:tä ajallaan 3.46,76, jolloin 1500 metrin väliajaksi saatiin 3.32,71. Tämän vuosituhannen kovin aika on viime kesän Paavo Nurmi Gamesista, kun Etiopian Ermiyas Girma juoksi 3.33,49.

Miehet 5000 metriä

Etiopian juoksijasuuruus Haile Gebrselassie juoksi Helsingin GP-kisoissa 1998 matkan silloisen ME-ajan 12.39,36. Toinen 13 minuutin alitus Suomen maaperällä on nähty Turussa 2010, kun Josephat Menjo kellotti PNG:ssä voittoajaksi 12.55,95.

Miehet 3000 metrin esteet

Helsingin Ericsson GP:ssä vuonna 1998 silloinen ME-mies Moses Kiptanui juoksi ajan 8.10,15, jota kovempaa kukaan muu estejuoksija ei ole juossut Suomen maaperällä. Viime kesän Paavo Nurmi Gamesissa Saksan Frederik Ruppert pääsi 24 sadasosan päähän.

Miehet 400 metrin aidat

Kovimmat Suomessa juostut ratakierroksen aitojen tulokset ovat Helsingin MM-kisoista. Edwin Moses voitti 1983 ajalla 47,50 ja 22 vuotta myöhemmin MM-kärkikaksikko oli Bershawn Jackson – James Carter ajoin 47,30 – 47,43. PNG-ennätys on Viron Rasmus Mägin 47,82 vuodelta 2022.

Miehet kiekonheitto

Daniel Ståhlin Paavo Nurmi Gamesin ennätys on 70,62 vuodelta 2022. Viime vuonna Kristjan Ceh jäi siitä sentin päähän. Ståhl ja Ceh paiskasivat myös Kuortaneella 2021 tulokset 70,55 ja 70,35, mutta pisin heitto Suomessa on nähty Helsingin Maailmankisoissa 1980, kun Mac Wilkins mittautti 70,98.

Miehet seiväshyppy

Lajilegenda Sergei Bubka ylitti Kuortaneen Juhannuskisoissa kuusi metriä vuonna 1994. Saman kesän Helsingin EM-kisoissa Bubkaa ei nähty, mutta kuuden metrin ylitys nähtiin – hyppääjänä Rodion Gataullin. Kolmanneksi paras Suomessa hypätty tulos on Renaud Lavillenien voittotulos 597 EM-kisoista 2012.

Naisten yleisurheilun ennätykset Suomen maaperällä

Naiset 100 metriä

Kohujuoksija Marion Jones kellotti 100 metrillä hirmuajan 10,86 Helsingin Ericsson GP:ssä vuonna 1998. Helsingin 2005 MM-kisoissa kärkikaksikko Lauryn Williams – Veronica Campbell-Brown juoksi ajat 10,93 ja 10,95. Myös 1983 MM-kisoissa alitettiin 11 sekuntia sekä välierissä että finaalissa. Marlies Göhrin (DDR) voittotulokseksi kirjattiin 10,97.

Naiset 1500 metriä

Naisten 1500 metrillä Suomessa ei ole koskaan alitettu 4 minuutin aikarajaa. MM-kisoissa on kuitenkin päästy lähelle: Venäjän Tatjana Tomashova juoksi 4.00,35 vuonna 2005, ja Yhdysvaltain Mary Decker 4.00,90 vuonna 1983. Paavo Nurmi Gamesin ennätys on kanadalaisen Gabriela DeBues-Staffordin 4.02,00 viime kesältä.

Naiset 3000 metrin esteet

Naisten estejuoksun kovin noteeraus Suomen maaperällä on Tampereen U20 MM-kisoista 2018, kun Celliphine Chespol juoksi voittoon ajalla 9.12,78. Olympiavoittaja Winfred Yavin voittoajaksi Paavo Nurmi Gamesissa 2021 saatiin 9.17,55.

Naiset 100 metrin aidat

Naisten pika-aidoissa kovimmat sallituissa tuulissa tehdyt tulokset Suomessa järjestetyissä kisoissa nähtiin kaksi vuotta sitten Turussa, kun Nia Ali juoksi 12,48 ja Nadine Visser 12,51. ME-nainen Tobi Amusan juoksi Turussa voittoon 2022 ajalla 12,57. Liiallisessa myötätuulessa on Suomessa aidottu peräti 12,35 (Bettine Jahn DDR) MM-kisoissa 1983.

Naiset korkeushyppy

Kajsa Bergqvist ponnisti MM-kultaan Helsingissä 21 vuotta sitten ylittämällä 202, joka on edelleen paras Suomessa hypätty naisten korkeustulos. Hän yritti tuolloin myös uutta maailmanennätystä 210. Ruotsalainen hyppäsi myös 201 maaottelussa 2002. Samaisen 201 ylittivät Tamara Bykova 1983 MM-kisoissa ja Nicola Olyslagers vuoden 2023 Paavo Nurmi Gamesissa.

Naiset seiväshyppy

Jelena Isinbajeva ylitti Helsingin MM-kisoissa 2005 ME-riman 501. Tuon jälkeen parhaat tulokset Suomessa ovat Wilma Heltelän hallitulos 481 Kuortaneelta ja Nina Kennedyn PNG-ennätys 480.

Naiset moukarinheitto

Krista Tervon edellinen SE-tulos 77,14 on pisin Suomessa nähty naisten moukarikaari. Camryn Rogers viskasi Kuortaneella 2023 tuloksen 76,57 ja Silja Kosonen Tammelassa viime vuonna sentin vähemmän. Paavo Nurmi Gamesin ennätys on Brooke Andersenin 76,45 vuodelta 2023.

Naiset kuulantyöntö

Lajille tyypillisesti naisten kuulan parhaat tulokset ovat 1980-luvulta. Helsingin 1983 MM-kisojen kärkiviisikko ylitti 20 metriä ja voittaja Helena Fibingerová 21 metriä viidellä sentillä. 2000-luvulla ei Suomessa ole ylitetty 20 metriä sallitusti, sillä 2005 MM-kisojen alkuperäinen voittaja Nadzeja Astaptšuk (20,51) hylättiin myöhemmin dopingtestien uudelleen analysoinnin myötä. Viimeisin 20 metrin ylitys Suomessa onkin Astrid Kumbernussin 20,54 juniorimaaottelusta Orimattilassa 1989. Tulos on edelleen alle 20-vuotiaiden maailmanennätys.

Naiset pituushyyppy

Parhaat Suomessa tehdyt naisten pituustulokset ovat kaukaa historiasta. Helsingin 1983 MM-kisojen kärkikaksikko Itä-Saksan Heike Drechsler (tuolloin vielä sukunimellä Daute) ja Romanian Anisoara Cușmir ponkaisivat liiallisessa myötätuulessa 727 ja 715. Sallituissa tuulissa Drechsler venytti 714 EM-kisoissa 1994. Seitsenottelun ME-nainen Jackie Joyner-Kersee hyppäsi Lappeenrannan Eliittiikisoissa 1991 tuloksen 713, ja edelleen pituushypyn ME:tä 752 hallitseva Galina Tšistjakova leiskautti 707 Maailmankisoissa 1989.