Suomi lähtee yleisurheilun MM-kisoihin Tokioon ilman virallista mitalitavoitetta. Tässä katsaus vuosien 1983-2023 suomalaiseen yleisurheilun MM-mitalihistoriaan.
Yleisurheilun MM-mitaleista mitellään syyskuun puolivälissä 2025 Tokiossa jo 20:nnen kerran. Suomen Urheiluliitto ei asettanut
Tokion MM-kisoihin lainkaan perinteikästä menestys- tai mitalitavoitetta. Suomen mitaliodotukset Tokiossa lepäävät pääosien naismoukaristien
Krista Tervon ja
Silja Kososen harteilla.
Huippuonnistumisella mitalin syrjään on mahdollisuuksia yltää myös
Saga Vannisella 7-ottelussa ja loukkaantumisista kärsineellä Budapestin seiväshypyn MM-pronssia puolustavalla
Wilma Murrolla, eikä
Oliver Helanderinkaan keihäsmitalisaumoja voida tyystin haudata.
Historian saatossa suomalaiset ovat yltäneet mitaleille 14 MM-kisoissa ja kuusissa kisoissa on jääty mitalitaulukon ulkopuolelle. Kolmet ensimmäiset koitokset 1983-1991 järjestettiin neljän vuoden välein, mutta Tokion edellisten 1991 kisojen jälkeen seuraavan kerran MM-mitaleista kisattiin jo kahden vuoden päästä Stuttgartissa 1993.
Tuosta eteenpäin MM-kisat on järjestetty kahden vuoden välein. Poikkeuksen tähän tekee Eugenen vuoden 2022 kisat, jotka siirtyivät vuodelle eteenpäin koronaviruspandemian takia.
Suomen mitalit yleisurheilun MM-kisoissa
Suomi on saavuttanut vuodesta 1983 alkaen järjestetyissä yleisurheilun MM-kisoissa yhteensä 22 mitalia: 7 kultaa, 8 hopeaa ja 7 pronssia. Vuosina 1983-2001 Suomi saavutti jokaisista kisoista vähintään yhden MM-mitalin.
Parhaimmillaan Suomi on yltänyt MM-kisoissa kolmeen mitaliin Helsingissä 1983, Stuttgartissa 1993 ja Göteborgissa 1995. 2000-luvulla suomalainen yleisurheiluyleisö on joutunut tottumaan mitalittomiin kisoihin, sillä milleniumin jälkeisistä 12 MM-kisoista on palattu kotiin ilman mitalia kuusi kertaa.
Neljistä edellisistä MM-kisoista Suomen saldo on yksi MM-pronssi. Sen saavutti seiväshyppääjä Wilma Murto Budapestissa 2023.
Suomen MM-mitalit
| Vuosi | Kisapaikka | Mitalit |
| 1983 | Helsinki | 1-1-1 = 3 |
| 1987 | Rooma | 1-0-0 = 1 |
| 1991 | Tokio | 1-1-1 = 3 |
| 1993 | Stuttgart | 1-2-0 = 3 |
| 1995 | Göteborg | 1-1-1 = 3 |
| 1997 | Ateena | 0-1-0 = 1 |
| 1999 | Sevilla | 1-0-0 = 1 |
| 2001 | Edmonton | 0-1-1 = 2 |
| 2003 | Pariisi–Saint-Denis | 0-0-0 = 0 |
| 2005 | Helsinki | 0-0-1 = 1 |
| 2007 | Osaka | 1-0-0 = 1 |
| 2009 | Berliini | 0-0-0 = 0 |
| 2011 | Daegu | 0-0-0 = 0 |
| 2013 | Moskova | 0-1-0 = 1 |
| 2015 | Peking | 0-0-1 = 1 |
| 2017 | Lontoo | 0-0-0 = 0 |
| 2019 | Doha | 0-0-0 = 0 |
| 2022 | Eugene | 0-0-0 = 0 |
| 2023 | Budapest | 0-0-1 = 1 |
.jpg)
Kuva: Olavi Kaljunen / Trackpic
Tero Pitkämäki on Suomen MM-historian mitalirohmu kolmella MM-mitalillaan.
Suomalaiset mitalistit yleisurheilun MM-kisoissa
Keihäänheitto on ollut suomalaisen MM-kisahistorian leipälaji. 22 saavutetusta MM-mitalista tasan puolet on tullut keihäänheitosta. Kävelyssä on saavutettu neljä MM-mitalia, kuulantyönnössä kaksi sekä yksi mitali pika-aidoissa, kestävyysjuoksussa, moniottelussa, pituushypyssä ja seiväshypyssä. MM-Mitaleille on yltänyt kaikkiaan 15 suomalaisurheilijaa.
Menestynein suomalainen MM-urheilija on keihäänheittäjä
Tero Pitkämäki, joka saavutti kolme MM-mitalia vuosina 2007-2015. Pitkämäki voitti kultaa 2007 Osakassa, hopeaa Moskovassa 2013 ja pronssia Pekingissä 2015.
Kahteen MM-mitaliin ovat yltäneet keihäänheittäjät
Seppo Räty (kultaa 1987 Roomassa, hopeaa 1991 Tokiossa),
Kimmo Kinnunen (kultaa 1991 Tokiossa, hopeaa 1993 Stuttgartissa) ja
Aki Parviainen (kultaa 1999 Sevillassa, hopeaa 2001 Edmontonissa) sekä kävelijät
Valentin Kononen (hopeaa 1993 Stuttgartissa, kultaa 1995 Göteborgissa) ja
Sari Essayah (pronssia 1991 Tokiossa, kultaa 1993 Stuttgartissa).
Yhden MM-mitalin suomalaisista ovat voittaneet keihäänheittäjä
Tiina Lillak (kultaa 1983 Helsingissä), pika-aituri
Arto Bryggare (hopeaa 1983 Helsingissä), kestävyysjuoksija
Martti Vainio (5000 m pronssia 1983 Helsingissä), kuulantyöntäjä
Mika Halvari (hopeaa 1995 Göteborgissa), keihäänheittäjä
Mikaela Ingberg (pronssia 1995 Göteborgissa), 10-ottelija
Eduard Hämäläinen (hopeaa 1997 Ateenassa), kuulantyöntäjä
Arsi Harju (pronssia 2001 Edmontonissa), pituushyppääjä
Tommi Evilä (pronssia 2005 Helsingissä) ja seiväshyppääjä
Wilma Murto (pronssia 2023 Budapestissa).
Suomalaiset MM-mitalistit
| Vuosi | Kisapaikka | Urheilija (laji) | Mitali |
| 1983 | Helsinki | Tiina Lillak (keihäänheitto) | kulta |
| 1983 | Helsinki | Arto Bryggare (110 m aidat) | hopea |
| 1983 | Helsinki | Martti Vainio (5000 m) | pronssi |
| 1987 | Rooma | Seppo Räty (keihäänheitto) | kulta |
| 1991 | Tokio | Kimmo Kinnunen (keihäänheitto) | kulta |
| 1991 | Tokio | Seppo Räty (keihäänheitto) | hopea |
| 1991 | Tokio | Sari Essayah (10 km kävely) | pronssi |
| 1993 | Stuttgart | Sari Essayah (10 km kävely) | kulta |
| 1993 | Stuttgart | Valentin Kononen (50 km kävely) | hopea |
| 1993 | Stuttgart | Kimmo Kinnunen (keihäänheitto) | hopea |
| 1995 | Göteborg | Valentin Kononen (50 km kävely) | kulta |
| 1995 | Göteborg | Mika Halvari (kuulantyöntö) | hopea |
| 1995 | Göteborg | Mikaela Ingberg (keihäänheitto) | pronssi |
| 1997 | Ateena | Eduard Hämäläinen (10-ottelu) | hopea |
| 1999 | Sevilla | Aki Parviainen (keihäänheitto) | kulta |
| 2001 | Edmonton | Aki Parviainen (keihäänheitto) | hopea |
| 2001 | Edmonton | Arsi Harju (kuulantyöntö) | pronssi |
| 2005 | Helsinki | Tommi Evilä (pituushyppy) | pronssi |
| 2007 | Osaka | Tero Pitkämäki (keihäänheitto) | kulta |
| 2013 | Moskova | Tero Pitkämäki (keihäänheitto) | hopea |
| 2015 | Peking | Tero Pitkämäki (keihäänheitto) | pronssi |
| 2023 | Budapest | Wilma Murto (seiväshyppy) | pronssi |