Katsaus Suomen yleisurheilun EM-historiaan - Etelätalon kolmossija oli keihään 21:s EM-mitali

Suomi saavutti ensimmäisen mitalinsa Yleisurheilun EM-kisoista Münchenissä 2022, kun Wilma Murto teki mykistävän upeaa jälkeä seiväspaikalla ja taivutti itsensä Euroopan mestariksi Suomen ennätyksellä 485.

Edelliskerran suomalaisnainen saavutti EM-mitalin vuonna 2002 ja edellinen kultamitali oli vuodelta 1994, kun Sari Essayah käveli kultaan 10 kilometrillä.

Suomen mitalitili ei jäänyt kisoissa suinkaan tähän, vaan paria päivää myöhemmin Topi Raitanen juoksi Euroopan mestaruuteen esteissä ja Kristiina Mäkelä loikki hopeaa. Kisojen päätöspäivänä Lassi Etelätalo heitti uudella ennätyksellään pronssia.

Luomme seuraavassa katsauksen Suomen menestyshistoriaan yleisurheilun EM-kilpailuissa.

Parhaimmillaan 13 mitalia - kahdesti mitaleitta

Suomen EM-menestys on ollut tuhdimmillaan EM-kisarupeaman alkupäässä vuosina 1934-1954. Tuolloin Suomi voitti viisistä EM-kisoista kustakin 9-13 mitalia. Tämän jälkeen Suomi on yltänyt samoihin mitalimääriin vain kertalleen - vuonna 1974 Roomassa, kun Suomi voitti 10 mitalia.

1966 Budapestista ja 2018 Berliinistä Suomi on joutunut palaamaan kotiin tyhjin käsin.

Keihäsmiehet vastanneet suurimmilta osin viime vuosikymmenen mitaleista

Ennen Murtoa Antti Ruuskanen oli edellinen suomalainen yleisurheilun Euroopan mestari voitettuaan 2014 Zürichissä keihäänheiton EM-kultaa.

2010-luvulta alkaen Suomen EM-mitaleista ovat vastanneet keihäsmiehet ja Murto. Ruuskasen kahden EM-mitalin lisäksi Suomen mainetta mitalitaulukossa ovat ylläpitäneet Tero Pitkämäki kahdella ja Ari Mannio yhdellä pronssimitalilla. 2020-luvun EM-kisataival alkoi suomalaisilta kuitenkin vauhdikkaasti, kun neljä urheilijaa toivat mitaleja: Murto, Raitanen, Mäkelä ja Etelätalo.

Pitkämäki voitti EM-urallaan pronssiensa lisäksi hopeaa 2006 Göteborgissa. Kolmella mitalillaan Pitkämäki on Suomen kaikkien aikojen EM-mitalirohmu yhdessä Arto Bryggaren ja Ilmari Salmisen kanssa. Bryggare voitti 110 metrin aitajuoksussa hopeaa ja kaksi pronssia vuosina 1978-1986. Salminen juoksi kaksi EM-kultaa 10 000 metrillä 1934 ja 1938 sekä pronssia 5000 metrillä 1934.

Ennen Muncheniä Suomi sai EM-mitalin keihäänheiton ulkopuolelta Göteborgissa 2006, kun Jukka Keskisalo juoksi sensaatiomaisesti kultaa 3000 metrin esteissä ja Olli-Pekka Karjalainen voitti kultaa moukarinheitossa. Karjalainen sijoittui kilpailussa alun perin toiseksi, mutta ykköseksi heittänyt Valko-Venäjän Ivan Tikhon hylättiin myöhemmin dopingrikkomuksen takia.

Keihäänheitto Suomen mitalisampona

Ylivoimaisesti eniten suomalaisia EM-mitaleita on voitettu keihäänheitosta. 99 EM-mitalista peräti 20 on tullut suomalaisten leipälajista. Seiväshyppy yltää lajilistauksessa toiselle sijalle 10 mitalilla. Seuraavina listalla komeilevat kestävyysmatkat 10 000 m ja maraton yhdeksällä ja seitsemällä mitalilla.