Paavo M. Petäjä, Sergei Litvinov, Dick Quax... Nämä yksilölajeissa meritoituneet urheilupersoonat poistuivat keskuudestamme vuonna 2018


Vuonna 2018 päästiin nauttimaan useista huikeista urheilusuorituksista. Samaan aikaan koettiin kuitenkin ikävämpiäkin hetkiä, kun maailmalta kantautui tietoja menestyneiden huippu-urheilijoiden ja muiden urheilupersoonien poismenoista.
Etusuora: 31.12.2018 14:42Muut lajit
Paavo M. Petäjä, Sergei Litvinov, Dick Quax... Nämä yksilölajeissa meritoituneet urheilupersoonat poistuivat keskuudestamme vuonna 2018
Pokrajac. [GFDL, CC-BY-SA-3.0 or CC BY-SA 2.5], via Wikimedia Commons

Vuonna 2018 menehtyneitä yksilöurheiluvaikuttajia


Hannu Rantakari (8.1.1939 - 1.1.2018)

Telinevoimistelun hypyn olympiapronssimitalisti Tokiossa 1964. MM-kilpailuissa parhaimmillaan kahdeksas nojapuilla ja rekillä 1962. Edusti urallaan Tampereen Kilpa-Veljiä ja Tampereen Sisua. Valittiin TUL:n parhaaksi urheilijaksi 1961 ja 1964.

Erkki Kohvakka (2.7.1937 - 23.1.2018)

Suunnistuksen Euroopan mestari sekä henkilökohtaisella matkalla että viestissä vuonna 1964 ja henkilökohtaisen matkan Pohjoismaiden mestari 1961.

Kerttu Pesonen (o.s. Pehkonen) (26.10.1928 - 23.2.2018)

Suomalaisen naisurheilun pioneeri, jota pidettiin aikansa parhaana naishiihtäjänä maailmassa. Salpausselän kisojen naisten kilpailun voittaja 1947, 1948, 1949 ja 1951 sekä Ruotsin hiihtokisojen voittaja 1947, 1949 ja 1950. Warkauden Urheilijoita edustanut Pesonen valittiin Suomessa Vuoden naisurheilijaksi 1947. Pro Urheilu -tunnustuspalkinnon hän sai vuonna 2007.

Paavo M. Petäjä (30.9.1936 - 27.6.2018)

Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja ja myöhemmin kunniapuheenjohtaja. FIS maastohiihtokomitean kunniajäsen. Varsinaiselta koulutukseltaan varatuomari ja toimi aikoinaan myös Haapajärven kaupunginjohtajana. Tuli koko kansalle tunnetuksi vuonna 2001 Lahden MM-hiihtojen yhteydessä surullisenkuuluisista lehdistötilaisuuksista, joissa joutui selvittämään suomalaisten maastohiihtäjien dopingkäryjä.

Bo Grahn (6.10.1947 - 16.7.2018)

Kuulantyönnön olympiaedustaja Münchenissä 1972. Suomalaisten kuulantyöntäjien 20 metrin kerhon kaikkien aikojen kolmas jäsen; hän liittyi kerhoon elokuussa 1972 työnnettyään Helsingissä tuloksen 20,09. Esbo IF:n edustajan siviiliammatti oli urheilutoimittaja.

Eija Krogerus (19.6.1932 - 7.10.2018)

Keilailun moninkertainen MM- ja EM-mitalisti. Henkilökohtaisen kisan MM-hopeamitalisti 1967 ja 1975 sekä EM-hopeamitalisti 1962 ja EM-pronssimitalisti 1973. Keilailun pari- ja joukkuekilpailuissa useita maailman ja Euroopan mestaruuksia. Vuoden naisurheilija Suomessa 1967 sekä saman vuoden Vuoden urheilija -äänestyksen seitsemäs. Valittiin ensimmäisenä suomalaisen keilailun kuuluisuuksien galleriaan vuonna 2002.

Meeri Saari (16.9.1925 - 1.10.2018)

Kuulantyönnön kahdeksas Helsingin olympialaisissa 1952 ennätyksellään 13,02. Sylvi Saimon ohella ainoa suomalainen naisurheilija, joka ylsi henkilökohtaisissa kilpailuissa kahdeksan parhaan joukkoon kotiolympialaisissa. Kuulantyönnössä kahdeksan Suomen mestaruutta ja kiekonheitossa yksi.

Kalevi Viskari (15.6.1928 - 13.11.2018)

Telinevoimistelun miesten joukkuekilpailun pronssimitalisti Helsingin olympialaisissa 1952. Samoissa kisoissa sijoitui rekillä 11:nneksi. Oli voittamassa myös joukkuekilpailun MM-hopeaa Baselissa 1950.

Wäinö Korhonen (21.12.1926 - 13.12.2018)

Nykyaikaisen viisiottelun olympiapronssimitalisti sekä henkilökohtaisessa kisassa että joukkuekilpailussa Melbournessa 1956. MM-kilpailuissa joukkuekisan MM-hopea 1957 ja 1959 sekä MM-pronssi 1958. Kilpaili Melbournen olympialaisissa myös miekkailussa.

Horace Ashenfelter (23.1.1923 - 6.1.2018)

Yhdysvaltalainen Helsingin olympialaisten 3000 metrin estejuoksun voittaja. Paransi olympialaisissa este-ennätystään yli 20 sekuntia ja voitti olympiakullan ajalla 8.45,4. Karsiutui esteiden alkuerissä Melbournen olympialaisissa 1956, eikä parantanut enää koskaan Helsingin olympiafinaalissa juoksemaansa ennätystä. Työskenteli vuosina 1949-1959 FBI:n agenttina.

Carla Marangoni (13.11.1915 - 18.1.2018)

Italialainen telinevoimistelija. Viimeinen elossa ollut urheilija, joka osallistui Amsterdamin olympialaisiin vuonna 1928 sekä iäkkäin elossa ollut olympiamitalisti. Saavutti Amsterdamissa vain 12-vuotiaana olympiahopean voimistelun joukkuekilpailussa. Samassa Italian joukkueessa voimisteli vain 11-vuotias Gina Giavotti, joka on kaikkien aikojen nuorin olympiamitalin saavuttanut naisurheilija.

Jarrod Bannister (3.10.1984 - 8.2.2018)

Australialainen keihäänheittäjä, joka paiskasi edelleen voimassa olevan Oseanian ennätyksen 89,02 kotimaassaan helmikuussa 2008. Pekingissä 2008 olympiakutonen, Daegussa 2011 MM-seiska sekä Kansainyhteisön mestari Delhissä 2010. Sai vuonna 2013 dopingtestien välttelystä 20 kuukauden kilpailukiellon. Sai valmennusta muun muassa Uwe Hohnilta ja Kari Ihalaiselta.

Gerald Weiss (8.1.1960 - 17.2.2018)

Itäsaksalainen oli olympiakutonen Soulin olympialaisten 1988 keihäsfinaalissa, joka päättyi Tapio Korjuksen kulta- ja Seppo Rädyn pronssijuhliin. Stuttgartin EM-finaalissa 1986 yhdestoista. Ennätys vanhalla keihäsmallilla 90,06 (1984) ja nykymallilla 83,30 (1988).

Sergei Litvinov (23.1.1958 - 19.2.2018)

Moukarinheiton olympiavoittaja 1988 sekä maailmanmestari 1983 ja 1987. Saavutti toisen neuvostoliittolaisen Juri Sedyhin takana olympiahopean Moskovassa 1980 sekä EM-hopea 1986 ja EM-pronssin 1982. Heitti maailmanennätyksen kolmesti: 81,66 vuonna 1980, 83,98 vuonna 1982 ja 84,14 vuonna 1983. Ennätys 86,04 syntyi vuonna 1986, jolloin Sedyhin takana EM-hopealle tuloksella 85,74.

Durward Knowles (2.11.1917 - 24.2.2018)

Bahamalainen saavutti purjehduksen Star-luokan olympiakullan Tokiossa 1964, olympiapronssin Melbournessa 1956 ja MM-kullan Los Angelesissa 1947. Knowlesin poismeno oli Suomessa merkittävä uutinen, sillä hiihtäjä Lydia Wideman-Lehtosesta (s. 1920) tuli ikävän tapahtuman myötä planetan iäkkäin elossa oleva olympiavoittaja.

Roger Bannister (23.3.1929 - 3.3.2018)

Ponnahti Iso-Britanniassa urheiluhahmoksi rikkomalla ensimmäisenä juoksijana maapallolla neljän minuutin rajan mailinjuoksussa 6. toukokuuta Oxfordissa ajalla 3.59,4. Saavutti 1500 metrin juoksussa EM-kullan Bernissä 1954 ja 800 metrillä EM-pronssin Brysselissä 1950. Oli koulutukseltaan neurologiaan erikoistunut lääkäri ja toimi urheilun parissa muun muassa dopingin vastaisessa
taistelussa.

Bruce Tulloh (29.9.1935 - 28.4.2018)

5000 metrin juoksun Euroopan mestari Belgradissa 1962. Suorituksesta teki poikkeuksellisen se, että britti juoksi kultaan paljain jaloin. Ei saavuttanut urallaan muita isoja mestaruuksia.

Dick Quax (1.1.1948 - 28.5.2018)

Suomalaiset muistavat hollantilaisyntyisen Quaxin Montrealin olympialaisista 1976, jollion uusiseelantilainen nappasi 5000 metrin olympiahopean Lasse Virenin takana. Kellotti 5000 metrin maailmanennätyksen 13.12,9 Tukholmassa 1977. Vaikutti myös kotimaansa politiikassa tällä vuosituhannella.

Irena Szewińska (24.5.1946 - 29.6.2018)

Leningradissa syntynyt puolalainen oli 1960- ja 1970-lukujen merkittävimpiä naisyleisurheilijoita maailmassa. Saavutti henkilökohtaisen olympiakullan 200 metrillä 1968 ja 400 metrillä Montrealissa 1976. Jälkimmäisessä finaalissa tuli neljänneksi Pirjo Häggman, joka oli myöhemmin samaan aikaan Szewińskan kanssa Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen. Saavutti henkilökohtaiset Euroopan mestaruudet 200 metrillä ja pituushypyssä 1966 sekä 100 ja 200 metrillä Roomassa 1974.

Lindy Remigino (3.6.1931 - 11.7.2018)

Helsingin olympialaisten 100 ja 4x100 metrin juoksujen voittaja. Ei saavuttanut muita isoja mestaruuksia urheilijana mutta pärjäsi myöhemmin high school -valmentajana kotimaassaan.

Pedro Pérez (23.2.1952 - 18.7.2018)

Kuubalainen hämmästytti Pan-Amerikan mestaruuskisoissa elokuussa 1971 pomppimalla vain 19-vuotiaana kolmiloikan maailmanennätyksen 17,40. Ei ylittänyt enää toista kertaa urallaan 17 metrin rajaa mutta ylsi neljänneksi Montrealin olympiafinaalissa 1976.

Vibeke Skofterud (24.4.1980 - 29.7.2018)

Saavutti Norjan joukkueessa 4x5 km:n hiihdon olympiakullan 2010 sekä MM-kullan 2005 ja 2011. Kuoli kesällä vesiskootterionnettomuudessa ja hänen verestään oli löytynyt yli sallitun määrän yltänyt promillelukema alkoholia.

Nicholas Bett (27.1.1990 - 8.8.2018)

Kenialainen 400 metrin aitajuoksun maailmanmestari 2015. Juoksi Pekingin MM-finaalissa ennätyksensä 47,79. Kuoli auto-onnettomuudessa kotimaassaan, kun menetti kuljettamansa Toyotan hallinnan.

Frank Andersson (9.5.1956 - 9.9.2018)

Ruotsalainen kreikkalais-roomalaisen tyylin painija, joka saavutti 90 kg:n sarjan maailmanmestaruudet vuosina 1977, 1979 ja 1982 sekä EM-kullat vuosina 1976, 1978, 1979 ja 1981. Ainoa olympiamitali, pronssi, tuli Los Angelesin olympialaisissa 1984. Tunnettiin railakkaasta elämäntyylistään ja kokeili uraa myös showpainijana ja tosi-tv -ohjelmien tähtenä.

Vladimir Voronkov (20.3.1944 - 25.9.2018)

Neuvostoliittoa edustanut 4x10 km:n hiihdon olympiavoittaja 1972 ja maailmanmestari 1970. Ylsi pronssin saavuttaneen Eero Mäntyrannan takana neljänneksi 30 km:llä Grenoblen olympialaisissa 1968.

Jurik Vardanjan (13.6.1956 - 1.11.2018)

Neuvostoliittoa edustanut armenialainen painonnoston olympiavoittaja (1980), kuusinkertainen maailmanmestari ja viisinkertainen Euroopan mestari. Olisi Moskovan olympialaisten 82,5 kg:n sarjan voittotuloksellaan 400 kg voittanut myös kaksi kyseisten kisojen ylempää painoluokkaa.

John van Reenen (26.3.1947 - 21.8.2018)

Eteläafrikkalainen kiekonheittäjä, joka paiskasi maailmanennätyksen 68,48 maaliskuussa 1975. Van Reenenin kotimaa oli noihin aikoihin suljettu olympialaisista rotusortopolitiikan takia, joten kiekkojättiä ei nähty koskaan olympia-areenoilla.

Rudolf Mang (17.6.1950 - 12.3.2018)

Länsisaksalainen painonnostaja, joka vei ylivoimaisen Vasili Aleksejevin takana olympiahopean Münchenin olympialaisten raskaimman sarjan painonnostossa. Neljänneksi tuossa kisassa sijoittui Jouko Leppä, joka nosti saman yhteistuloksen kuin pronssin ottanut Itä-Saksan Gerd Bonk, mutta hävisi mitalin, koska oli itäsaksalaista elopainoltaan raskaampi.
Kaupallinen yhteistyö

Katso huippuyleisurheilua suorana yksinoikeudella MTV Katsomo+ Urheilu -palvelusta! Näet muun muassa kovimmat hallikisat ja Timanttiliigan osakilpailut kaudella 2024 ainoastaan MTV Katsomo+ Urheilusta.

MTV Katsomo+ Urheilu -tuotteeseen sisältyvät:

  • Timanttiliiga, World Athletics Indoor Tour ja World Athletics Continental Tour
  • Liiga, Mestis ja muu jääkiekko
  • Mestarien liiga, Serie A, La Liga ja muu jalkapallo
  • MM-ralli, NFL, ATP-tennis ja paljon muuta