Muistatko kahden vuoden takaisen mitalisateen? Näin Espoon kisojen mitalistien ura on edennyt kotikisojen menestyksen jälkeen

Tällä viikolla kisataan alle 23-vuotiaiden EM-kisat Norjan Bergenissä. Suomesta kisoihin lähtee jälleen iskukykyinen joukkue, ja odotusarvo on, että suomalaiset lähtevät kisoista kotiin useamman mitalin kanssa.

On kuitenkin varsin todennäköistä, ettei tällä kertaa U23-kisoissa nähdä samanlaista suomalaistykitystä kuin kaksi vuotta sitten Espoon kotikisoissa. Tuolloin kotijoukkueen saldo oli murskaava: yhteensä kymmenen mitalia, joista kolme oli kultaista, kolme hopeista ja neljä pronssista.

Tunnetusti juniorimenestyksestä on kuitenkin usein vielä pitkä matka aikuisten sarjan menestyjäksi, eikä nuorten kisoissa tullut menestys ole tae siitä, että vastaavia suorituksia tullaan näkemään myös aikuisten tasolla.

Kahden vuoden takaiset mitalistit ovat toki kaikki edelleen urheilu-uransa alkupäässä ja he kaikki voivat vielä nousta myös aikuisten tason tähdeksi. Jo nyt on kuitenkin havaittavissa, että Espoon mitalistien urat ovat edenneet varsin eri suuntiin.

Osa edellisten kisojen mitalisteista voidaan laskea jo nyt lajinsa tähdiksi myös kansainvälisellä tasolla, kun taas toisten kohdalla mitalijuhlien jälkeinen aika on ollut murheellista. Seuraavassa katsaus siihen, kuinka Espoon kymmenen mitalistin urat ovat edenneet kotikisojen menestyksen jälkeen.

Silja Kosonen, kultaa moukarissa kisaennätyksellä 73,71

Suomen moukarinheiton superlupaus Silja Kosonen päätti juniorikisojen kultaputkensa ylivoimaiseen mestaruuteen Espoossa. Myöhemmin samalla kaudella hän heitti Budapestin MM-kisojen karsinnassa silloisen ennätyksensä 74,19 ja oli finaalissa viides tuloksella 73,89.

Kaudella 2024 hän ei pystynyt parantamaan ennätystään ja myös Rooman EM-finaalin neljäs sija oli mestaruus mielessä kilpailuun lähteneelle suomalaiselle suuri pettymys. Pariisin olympialaisissa hän yltyi kuitenkin kauden parhaaseen vireeseensä ja oli viides tuloksella 74,04. Mitalikin jäi harmittavan lähelle.

Kalenterivuonna 2025 Kosonen on ollut uransa ylivoimaisesti kovimmassa kunnossa. Moukarin talvimestaruuskisoissa hän paranteli lajin SE:tä lukemiin 75,45, ja hurja maaliskuu huipentui viikkoa myöhemmin Kyproksella hurjiin ennätyslukemiin 77,07.

Kosonen on jatkanut kesällä kovassa vireessä ja on heittänyt kuusi uransa parasta tulosta tämän kauden aikana. Kaiken sujuessa hyvin lähtee hän Tokion MM-kisoihin ensimmäistä kertaa mitalisuosikkina. Lisä-ärsykettä Kosonen saa myös siitä, että hänen kova kilpakumppaninsa Krista Tervo vei häneltä kesäkuussa Lahdessa SE-tuloksen vaivaisella seitsemällä sentillä.

Saga Vanninen - kultaa seitsenottelussa tuloksella 6317

Suursuosikkina kisaan lähtenyt Saga Vanninen saavutti Espoossa mestaruuden lopulta varsin tiukassa kisassa Alankomaiden Sofie Dokteria vastaan. Myöhemmin kaudella 2023 Vanninen teki aikuisten MM-debyyttinsä Budapestissa sijoittuen yhdeksänneksi tuloksella 6289.

Kausi 2024 alkoi Vanniselta lupaavasti, kun hän otti Glasgow’n halli MM-kisoissa uransa ensimmäisen aikuisten arvokisamitalin ollen viisiottelussa toinen. Kesä 2024 meni kuitenkin Vanniselta selkävaivojen vuoksi täysin pieleen. Mitalijahti Rooman EM-kisoissa päättyi jo toisen lajin alkuhetkillä keskeytykseen selkävaivojen vuoksi.



Kauden ainoan täyden ottelunsa Vanninen onnistui viemään läpi Pariisin olympialaisissa. Selkäkipujen kanssa taistellut suomalainen jäi ottelussa lopulta kauas parhaista tuloksistaan ollen 15:s tuloksella 6163.

Epäonnistuneen viime kauden jälkeen Vanninen teki kovia ratkaisuja. Hän siirtyi virolaisen ottelulegendan Erki Noolin valmennukseen ja muutti Tallinnaan. Yhteistyö uuden valmentajan kanssa vaikuttikin tuovan heti tulosta, kun Vanninen murskasi hallissa viisiottelun ennätyksensä ja voitti kultaa sekä EM- että MM-kisoissa.

Kesäkaudella 2025 Vanninen ei ole vielä kisannut yhtään täyttä ottelua, eikä yksittäisissä lajeissakaan häneltä ole vielä nähty ennätystason suorituksia. Vannisen todellinen iskukyky hänen päälajissaan nähdään kuitenkin tällä viikolla Bergenissä, kun Tampereen Pyrinnön urheilija saapuu puolustamaan kahden vuoden takaista mestaruuttaan.

Bergenin ottelu antaa myös viitteitä siitä, onko Vanninen valmis taistelemaan myös seitsenottelussa arvokisamitaleista aikuisten MM-tasolla.

Juho Alasaari, kultaa seiväshypyssä tuloksella 571

Espoon suomalaismestareista Juho Alasaarelle kuluneet kaksi vuotta ovat olleet selvästi vaikeimpia. Hänen ennätystuloksensa on edelleen Espoon finaalissa hypätty 571, eikä hän ole ulkoradoilla päässyt edes lähelle tuota tulosta.

Kesällä 2024 hänen parhaaksi tuloksekseen jäi 552 ja kuluvalla kaudella Alasaaren paras tulos on toistaiseksi ollut 550. Talvella hallissa syntynyt sisäratojen ennätys 562 tosin antoi merkkejä siitä, että hän voisi olla palaamassa taas parin vuoden takaiseen ennätyskuntoon.

Aikuisten arvokisoissa Alasaari on Espoon mestaruuden jälkeen kisannut kahdesti. Budapestin MM-kisoissa 2023 hän oli karsinnassa 22:s ja Rooman EM-kisoissa Alasaaren tie päättyi myös karsintaan. Tuolloin hänen loppusijoituksensa oli 24:s.

Kalevan kisoissa hän juhli mestaruutta sekä 2023 että 2024. Vannisen tavoin myös Alasaari pääsee Bergeniin puolustamaan kahden vuoden takaista mestaruuttaan.

Eemil Helander, hopeaa 5000 metrillä tuloksella 13.40,25

Eemil Helander vastasi yhdestä Espoon kisojen sykähdyttävimmistä suomalaissuorituksista. Viidentonnin kisassa rohkealla vauhdinjaolla upeasti hopealle juossut urheilija palautti suomalaismiehet mitalikantaan sileillä kestävyysmatkoilla todella pitkän tauon jälkeen.

Nyt kaksi vuotta myöhemmin tuo Espoon hopea-aika on edelleen Helanderin ennätys. Kaudella 2024 Helanderin parhaaksi tulokseksi jäi 13.52,97, mutta kuluvalla kaudella hän on juossut jo uransa toiseksi parhaan ajan 13.44,29.

Miesten 5000 metrin juoksussa kansainvälinen taso on myös Euroopassa tällä hetkellä erittäin kova, eikä Helander ole päässyt vielä aikuisten tasolla edustamaan Suomea arvokisoissa. Kalevan kisoissa Jyväskylän Kenttäurheilijoiden juoksija on voittanut 5000 metrillä kultaa 2023 ja hopeaa 2024.

Veera Mattila, hopeaa 800 metrillä tuloksella 2.03,14

Veera Mattilan mitali 800 metrillä oli todella suuri yllätys. Finaalissa taktisesti täydellisen juoksun tehnyt Mattila päihitti kuitenkin yhtä lukuun ottamatta kaikki muut häntä tilastojen valossa selvästi kovemmat urheilijat ja pääsi juhlimaan maalissa EM-hopeaa.

Kausi 2023 jatkui Mattilalta myös EM-kisojen jälkeen loistavasti ja loppukesästä hän juoksi ennätyslukemansa 2.01,12. Tällä ajalla Mattila sijoittuu Suomen kaikkien aikojen tilastossa neljänneksi.

Seuraava kausi oli kuitenkin Mattilalle paljon edellistä huippukautta vaikeampi. Kesän parhaaksi tulokseksi Mattilalla jäi 2.02,82, ja useammassa startissa hänen aikansa painui päälle 2.05:n.

Tällä kaudella Mattilan askeleessa on kuitenkin jälleen nähty kahden vuoden takaista lentoa. Hän on juossut toistaiseksi uransa toiseksi, kolmanneksi ja viidenneksi parhaat ajat kuluvan kesän aikana.

Aikuisten arvokisoissa Mattilaa ei vielä ole nähty. Kalevan kisoissa hän on saavuttanut kahdella ratakierroksella pronssia 2023 ja hopeaa 2024. Tällä viikolla Bergenissä tammikuussa 22 vuotta täyttänyt Vammalan seudun Voiman juoksija pääsee puolustamaan Espoon hopeaansa.

Topias Laine, hopeaa keihäänheitossa tuloksella 79,77

Topias Laine pääsi Espoossa puolustamaan vuonna 2021 voittamaansa alle 23-vuotiaiden EM-kultaa. Kotikisoissa Laine ei kuitenkaan pystynyt aivan vastaavaan, mutta hänelle kelpo tulos 79,77 riitti hopeamitaliin.

Espoon mitalia seurannut kausi oli Laineelta varsin hyvä, sillä hän onnistui puhkaisemaan 80 metrin rajan kahdesti. Kausi 2024 toi HKV:n heittäjälle myös hänen uransa parhaan Kalevan kisojen sijoituksen, kun hän oli viides.

Kausi 2025 on sen sijaan ollut Laineelle toistaiseksi todella haastava. Tosin Joensuun Motonet GP:ssä hän suorittamisessaan nähtiin valonpilkahdus, kun hän parin todella vaikean kisan jälkeen onnistui heittämään kahdesti päälle 79 metrin.

Aikuisten arvokisoissa Lainetta ei toistaiseksi ole nähty. Rooman EM-kisoihin hän olisi ollut kuitenkin oikeutettu osallistumaan rankingin perusteella. Tuolloin hänen roolikseen jäi kuitenkin olla varaedustaja.

Laineen ennätys on edelleen vuonna 2021 heitetty 81,67.

Jessica Kähärä, pronssia kolmiloikassa tuloksella 13,59

Jessica Kähärän ura on ollut jo todella poikkeuksellinen, vaikka hän täyttää tänä vuonna vasta 24 vuotta. Uransa alkuvaiheessa hän saavutti alle 18-vuotiaiden EM-kisoissa samana päivänä mitalin sekä korkeushypyssä että kolmiloikassa.

Tämän jälkeen hän alkoi panostaa enemmän korkeuteen, jossa hän pääsikin edustamaan Suomea vuoden 2019 halli EM-kisoissa. Tuolta vuodelta on myös hänen korkeusennätyksensä 190.

Loukkaantumismurheiden vuoksi Kähärä joutui kuitenkin luopumaan korkeushypystä ja palasi takaisin kolmiloikkapaikalle vuonna 2023. Mikkelistä kotoisin olevan urheilijan tekeminen olikin loikkapaikalla todella lupaavan näköistä ja kausi toikin Espoon EM-pronssin lisäksi myös oman ennätyksen 13,87.

Vuoden 2023 Kähärän loikkien pituudet alkoivat kuitenkin selvästi lyhentyä. Seuraavalla kaudella hän onnistui vain kerran loikkimaan pidemmälle kuin Espoossa pronssia tuonut tulos 13,59.

Sen sijaan pituuspaikalla Kähärän tekeminen alkoi vaikuttaa lupaavammalta. Hallikausi 2024 toi lukemat 652 ja ulkoradoillakin pisin potku santakasaan kantoi 646. Kausi toi Kähärälle myös pituuden mestaruuden Kalevan kisoissa.

Kaudelle 2025 Kähärä päättikin jälleen vaihtaa päälajiaan, mikä vaikuttaisi tulosten perusteella olleen oikea päätös. Hallissa Kähärä ponkaisi toistaiseksi uransa pisimmän hypyn 668 ja pääsi edustamaan Suomea halli MM-kisoihin.

Kesäkaudella 2025 hän on parantanut ulkoratojen ennätystään lukemiin 651. Hän taistelee myös tiukasti paikasta Tokion MM-kisoihin pituushypyssä.

Emilia Kangas, pronssia kuulantyönnössä tuloksella 16,75

Espoon EM-mitalin jälkeen Emilia Kankaan ura on ollut hurjassa nousukiidossa. Myöhemmin kaudella 2023 hän pääsi kisaamaan uransa ensimmäisissä MM-kisoissa Budapestissa. Tästä tuli kuitenkin vielä opintomatka, sillä tulokseksi jäi 15,94 ja 33:s sija.

Kaudella 2024 paransi hallissa ennätyksensä lukemiin 17,60 sekä selvitti ensimmäisenä suomalaisena sitten vuoden 1998 tiensä naisten kuulantyönnön EM-finaaliin. Finaalissa Kangas oli lopulta 12:s.

Kesä 2025 on alkanut Kankaalta vielä hurjemmin. Kuortaneella hän puhkaisi ensimmäisenä suomalaisnaisena 18 metrin viivan 27 vuoteen. Hän on myös tiukasti kiinni MM-kisapaikassa rankingin kautta.

Kankaan kehityksestä kertoo paljon se, että hän on työntänyt kaikki uransa kymmenestä pisimmästä työnnöstä Espoon EM-finaalin jälkeen kausien 2024 ja 2025 aikana.

Anni-Linnea Alanen, pronssia keihäänheitossa tuloksella 56,67

Kausi 2023 oli Anni-Linnea Alaselta loistava. Espoon EM-pronssin lisäksi hän heitti ennätyslukemansa 62,45 Pihtiputaan keihäskarnevaaleissa. Tuona kesänä Alasen kädestä lähti myös kaksi muuta yli 60 metrin heittoa.

Myöhemmin kauden 2023 aikana Budapestin MM-kisoissa Alanen jäi karsintaan ollen 17:s. Tuloskirjaan merkitty 58,30 oli kuitenkin hänelle varsin kelvollinen perustulos.

Kausi 2024 oli Alaselle astetta edellistä ennätyskautta haastavampi. Hän heitti kauden aikana vain kerran päälle 60 metriä ja kesän molemmat arvokisat päättyivät pettymykseen. Rooman EM-kisoissa Alanen oli 21:s ja Pariisin olympialaisissa 30:s.

Tämä kausi on ollut Alaselle todella tuskainen. Hän on kisannut toistaiseksi vain kerran, ja Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla hänen tuloksekseen jäi todella vaatimaton 51,94.

Kalevan kisoissa Alanen on juhlinut mestaruutta kahtena edellisenä vuonna.

Jerry Jokinen, pronssia 20 kilometrin kävelyssä tuloksella 1.24.41

Jerry Jokisen kävelypronssi oli Espoon kisojen suurin suomalaispaukku. Ennakkotilastoissa kaukana mitalisijojen takana ollut Jokinen teki kotiyleisön edessä hurjan ennätysparannuksen ja pääsi tuulettamaan pronssimitalia.

Seuraavalla kaudella Rooman EM-kisojen rajussa hellesäässä Jokinen onnistui sivuamaan Espoon ennätysaikaansa. Lopputuloksissa tämä oikeutti sijaan 22, joka on toistaiseksi Jokisen paras tulos aikuisten arvokisoissa.

Kaudella 2025 Jokinen on pitänyt uransa kovinta vauhtia, ja hän on onnistunut jo kahdesti parantamaan ennätystään. Ensin hän käveli maaliskuussa Dudincessa lukemat 1.23.56, ja toukokuussa Poderabyssa hän onnistui vielä lohkaisemaan tästä ajasta yli kaksi minuuttia ajalla 1.21.37.

Jokisen ennätystahti ei kuitenkaan näyttäisi oikeuttavan paikkaan hänen uransa ensimmäisissä aikuisten MM-kisoissa. Jotta Turun Urheiluliiton 23-vuotias kävelijä onnistuisi lunastamaan lipun Tokioon, pitäisi hänen pystyä parantamaan rankingpisteitään varsin selvästi.