Naisten pika-aidoissa voidaan lauantaina kovempaa kyytiä kuin koskaan aikaisemmin. Sekä miesten että naisten estejuoksuissa on paljon paljon panosta.
Kalevan kisat jatkuvat lauantaina Vaasassa. Toisen kisapäivän kansainvälisesti kovimmat otatukset nähdään juoksuradalla, mutta myös kenttälajeissa nähdään toivottavasti mahdollisimman tiukkoja ja kovatasoisia taistoja.
Myös Pariisin olympialaisia ajatellen useammalla urheilijalla on lauantai-iltana viimeinen näytönpaikka, ennen kuin näyttöaika viiden renkaan kisoihin päättyy. Pariisia ajatellen erityisesti estejuoksijat
Topi Raitanen ja
Ilona Mononen sekä keihäänheittäjä
Anni-Linnea Alanen ovat selkä seinää vasten ja ilman hyvää tulosta, ei paikkaa Pariisin koneeseen heltiä.
Kaikkiaan lauantai-illan ohjelmassa on 12 loppukilpailua, joiden lisäksi naisottelijoiden kaksipäiväinen urakka päättyy 800 metrin juoksuun. Sekä kentällä että radalla mestaruus ja mitalit ratkotaan kuudessa lajissa. Seuraavassa muutamia poimintoja lauantain mielenkiintoisimmista koitoksista.
Nähdäänkö naisten pika-aidoissa historian kovinta tykitystä?
Naisten 100 metrin aitojen SM-koitokseen lähdetään poikkeuksellisen herkullisista lähtökohdista. Edellisessä kotimaan kärkinaisten otatuksessa Kuortaneella nähtiin Suomen historian hurjin pika-aitakilpailu.
Reetta Hurske paineli uuden SE-ajan 12,68 ja hänen vanavedessään myös
Lotta Harala pinkoi uudet hienot ennätyslukemat 12,74.
Myös Hurskeen ja Haralan takana nähtiin tuolloin hienoja suorituksia. Sekä
Saara Keskitalo että
Vilma Mäki juoksivat hienot uudet ennätyksensä 13,06 ja 13,07. Vaasaan saapuu siis peräti neljä naista ennätyskunnossa, joten SM-finaalista voidaan ennakoida erittäin kovatasoista, vaikka kotimaan tilastojen kolmonen
Nooralotta Neziri ei valitettavasti pystykään Vaasassa kisaamaan.
Kalevan kisojen ennätys on toistaiseksi
Annimari Kortteen 12,79 vuodelta 2020. Jos Hurske ja Harala saapuvat Vaasaan yhtä hurjassa vireessä, kuin mitä heiltä viime viikonloppuna nähtiin, voi tämä tulos hyvinkin siirtyä lauantaina historian kirjoihin.
Tämän lisäksi Vaasassa voidaan nähdä myös historian paras kakkostulos. Toistaiseksi vain kerran hopeamitaliin on vaadittu alle 13 sekunnin tulos: Viime kaudella Lahdessa Lotta Haralan hopea-aika oli 12,94. Alkukauden näyttöjen perusteella tämä aika ei välttämättä tänä vuonna hopeiseen mitaliin riitä.
Nezirin poissaollessa historian kolmanneksi kovin pronssiaika sen sijaan vaatisi joko Keskitalolta tai Mäeltä ennätysparannusta, sillä Turun hurjassa kisassa neljä vuotta sitten Reetta Hurske jätettiin pronssille ajalla 13,02. Tämän ennätyksenkin rikkominenkin on toki mahdollista, sillä sekä Keskitalo että Mäki ovat selvästi paremmassa vireessä kuin koskaan ennen.
Jos molemmat naiset onnistuisivat juoksemaan ennätystensä tuntumaan, voisi lauantain kilpailu muodostua kokonaistasoltaan parhaimmaksi koskaan ennen, sillä toistaiseksi nopein mitalien ulkopuolelle jäänyt aika on Haralan 13,15 niin ikään Turun huipputasokkaasta kisasta.
Vaikka aivan ennätyksellisen kovia aikoja ei kisassa nähtäisikään, on edessä joka tapauksessa varmasti mielenkiintoinen ja tasainen taisto mitaleista. Mestaruustaistossa Hurske on pienoinen suosikki Haralaan verrattuna, mutta ero naisten välillä ei ennakolta ole kovinkaan suuri. Vastaava tilanne on myös pronssikamppailussa Keskitalon ja Mäen välillä.
Tuovatko estejuoksut täydennystä Pariisin kisakoneeseen?
Naisten 3000 metrin esteissä ei nähdä kovinkaan suurta mestaruustaistoa, sillä kauden komeetta Ilona Mononen on tilastoissa lähes 50 sekuntia kakkosta
Janette Vänttistä edellä. Sen sijaan Mononen käy lauantaina hurjaa taistoa kelloa vastaan.
Kisapaikka edellyttää Monoselta hyvin todennäköisesti uutta Kalevan kisojen ennätystä. Toistaiseksi paras Kalevan kisojen voittotulos on Sandra Erikssonin 9.36,90 vuodelta 2015. Vaasan tuulissa tämä voi olla varsin kova vaatimus Monoselle, mutta lähes kaikki varmasti toivovat, että Lahden Ahkeran juoksija tähän pystyisi, sillä hän on alkukauden näytöillä jo osoittanut kuuluvansa olympiajoukkueeseen.
Miesten esteissä Topi Raitasella on vieläkin tiukempi paikka kuin Monosella, joka on rankingissa paremmissa asemissa kuin kahden vuoden takainen Euroopan mestari. Vaihtelevassa vireessä tällä kaudella oleva Raitanen varmasti toivoo, että lauantaille sattuisi hyvä päivä, sillä muuten kisamatka jää tällä kertaa haaveeksi.
Positiivista Raitasen kannalta on se, että hän saa määrätä kisassa vauhdin itselleen sopivaksi, eikä hän joudu sinnittelemään mukana itselleen liian kovassa alkuvauhdissa. Raitanen on myös ennenkin osoittanut, että hän pystyy juoksemaan soolona 8.20:n tuntumaan. Hänenkin kohdallaan tuulinen sää voi kuitenkin tuottaa haasteita.
Paineleeko Mette Baas naisten 400 metrillä kovimman voittoajan 46 vuoteen?
Naisten 400 metriä ei ole 2000-luvulla yleensä kuulunut Kalevan kisojen mielenkiintoisimpiin lajeihin. Tulostaso on varsin usein ollut korkeintaan keskinkertainen ja yleensä mestaruuteenkin on riittänyt päälle 54 sekunnin aika.
Viimeisten kolmen vuoden aikana taso on kuitenkin piristynyt selvästi, sillä kolmella edellisellä kerralla mestaruuteen on jo pitänyt juosta välille 52,45-53,02. Viimevuotinen
Mette Baasin mestaruustulos 52,45 oli jo paras mestaruuteen oikeuttanut aika sitten
Kirsi Mykkäsen noteerauksen 52,27 Ateenan olympiavuonna 2004.
Toukokuun lopussa Lahdessa Baas paranteli ennätystään lukemiin 52,10, joka on puolestaan paras suomalaisnaisen sileällä ratakierroksella juoksema aika sitten
Pirjo Häggmanin Moskovan vuoden 1980 olympialaisten finaalissa paineleman hirmuajan 51,35.
400 metriä on lisäksi laji, jossa kilpailujen myötä urheilijoiden vauhti kiihtyy kauden edetessä. Näin ollen Baasilta voidaan odottaa vielä Lahden huippunoteerausta kovempaakin menoa ja jopa 52 sekunnin alitusta. Tällaista vauhtia ei SM-taistoissa ole nähty sitten vuoden 1978 ja Häggmanin voittoajan 51,78.
Olosuhteet tosin saattavat vaikeuttaa myös Baasin tekemistä lauantaina. Kova puuskittainen tuuli on tunnetusti ratakierroksella pahinta mahdollista myrskyä. Toki parhaimmillaan tuulen pyöriessä kisaan voi tulla jopa huippuolosuhteet, jossa sekä taka- että etusuoralla on tarjolla myötäistä tuulta.
Mette Baasin lisäksi lauantaina on mielenkiintoista seurata, mihin 800 metrille menestyksekkäästi siirtynyt
Eveliina Määttänen pystyy. Alkuerissä hän paineli jo uudet ennätyslukemansa 54,04, mikä enteilee isoakin ennätysparannusta finaaliin. Tämä olisi myös hyvä merkki hänen päälajiaan 800 metriä ajatellen.
Naisten seiväs ja keihäs kenttälajien herkkupaloina
Kisajärjestäjät olivat varmasti suunnitelleet naisten seiväshypystä lauantai-illan kohokohtaa. Valitettavasti
Wilma Murron murheellinen kausi sai kuitenkin jatkoa Rooman EM-finaalin jälkimainingeissa, eikä hän valitettavasti pääse kilpailemaan Vaasassa ollenkaan.
Tästä huolimatta seiväsfinaaliin riittää paljon mielenkiintoa, koska mukana on ennätysvireeseensä päässyt Rooman EM-nelonen
Elina Lampela. Oulun Pyrinnön hyppääjän ei tarvitse enää Vaasassa jännätä rankingia, sillä hänen kisapaikkansa on käytännössä varma, vaikka hän ei suoraa tulosrajaa 473 olekaan rikkonut.
Lampela on Murron poissaollessa ylivoimainen suosikki kilpailuun. Suurin mielenkiinto kohdistuukin siihen, kuinka korkealta hän lauantaina riman ylittää. Hänen takanaan muista mitaleista tiukimmin kamppailevat
Anderssonin sisarukset
Saga ja
Silja. Molemmat ovat toisaalta myös varsin epävarmoja hyppääjiä, joten kummankaan kohdalla myöskään kolme rastia aloituskorkeudesta ei valitettavasti olisi yllätys.
Naisten keihäässä Anni-Linnea Alasen tilanne rankingissa on paljon tukalampi kuin Lampelan seipäässä. Viime kauden hienon tasonnoston jälkeen monet laskivat hänet varmasti yhdeksi varmimmista Pariisiin lähtijöistä, mutta valitettavasti alkukauden aikana Alaselta nähdyt otteet ovat olleet pääasiassa erittäin murheellisia.
Ennen viime lauantain Kuortaneen kilpailua Alasen putoaminen Pariisista näytti käytännössä varmalta. Kuortaneella viime vuoden alle 23-vuotiaiden EM-kolmonen sai kuitenkin yhden heiton lentämään lähes 60 metriin, mikä nostatti toiveita siitä, että tällä hetkellä rankingissa ensimmäisellä putoajan paikalla Alanen sittenkin voisi lunastaa paikan Pariisiin.
Tämä edellyttää kuitenkin Oulun Pyrintöä edustavalta heittäjältä todennäköisesti noin 59 metrin heittoa. Tämä on Kuortaneen perusteella toki mahdollista, mutta karsinnassa nähty heittäminen puolestaan antoi merkkejä siitä, että alkukauden pilanneet tekniikkaongelmat vaivaavat edelleen Alasen suorittamista.
Vaikka naisten keihäästä ei muodostuisikaan tasoltaan erityisen kovaa, on edessä joka tapauksessa tasainen ja vaikeasti ennakoitava mitalitaisto. Ennakkoon lähes jokainen finaaliin selviytynyt urheilija voi parhaimmillaan nousta mitaleille. Alasen lisäksi pääsystä kolmen joukkoon taistelevat ainakin Turun Urheiluliiton heittäjät
Jatta-Mari Jääskeläinen ja
Sanne Erkkola, superlupaus
Rebecca Nelimarkka, olkapääleikkauksen jälkeen paluuta tekevä
Elina Kinnunen sekä
Oliver Helanderin tavoin käsipallon puolelta keihäänheittoon siirtynyt
Emilia Karell.
Näiden nostojen lisäksi lauantaina kannattaa seurata
Elmo Lakan iskukykyä miesten pitkissä aidoissa sekä
Kristian Pullin virettä miesten pituudessa. Myös naisten pituudessa nähtäneen kova ja toivottavasti myös mahdollisimman kovatasoinen taisto mitaleista. Muut lauantain mitalilajit ovat miesten 400 metriä, korkeushyppy ja moukarinheitto. Naisten puolella mitalit ratkeavat lisäksi seitsenottelussa.