Huhut kymmenottelun kuolemasta Suomessa ovat sittenkin liioiteltuja - Herättikö Kalevan kisojen hieno ottelu pitkään alamaissa olleen lajin uuteen liekkiin?

Miesten kymmenottelu on ollut laji, josta ei ole juurikaan tarvinnut kirjoittaa viime vuosien aikana. Lajin yleinen taso Suomessa on ollut erittäin vaisu, eikä edes pieniä pilkahduksia paremmasta ole juurikaan nähty.

Kalevan kisoissakaan laji ei viimeiseen 15 vuoden aikana ole noussut kovinkaan suureen rooliin, vaan yleisurheilun atleettiset monipuolisuusihmeet ovat jääneet lähinnä sivuosan esittäjien rooliin. Eikä kisojen tulostaso ole myöskään antanut syytä suuremmalle huomiolle, sillä vuosina 2010-2024 vain kertaalleen edes voittajan pisteet nousivat päälle 7700 pisteen.

Viime viikonloppuna Espoossa nähty kymmenottelu osoitti kuitenkin, ettei laji sittenkään ole täysin kuolemassa lopulliseen sukupuuttoon ja taantumassa marginaaliin. Päinvastoin, sillä Leppävaaran stadionilla nähtiin kaksipäiväinen kymmenen lajin koitos, jonka kärki suoritti kovimmalla tasolla pitkään aikaan.

Huiman taiston jälkeen kultaa voittanut Tarmo Savola paransi vanhaa ennätystään 204 pistettä ja kirjasi hurjan kahden päivän rääkin jälkeen tililleen kansallisesta näkökulmasta hienot 7804 pistettä. Nämä olivat parhaat Kalevan kisojen voittopisteet sitten vuoden 2006 ja Lassi Raunion tuloksen 7862.

Koko 2000-luvulla Savolaa paremmat voittopisteet ovat Raunion lisäksi keränneet ainoastaan Jukka Väkeväinen (7910) vuonna 2002 sekä Kalevan kisojen ennätyksen haltija Eduard Hämäläinen (8224) vuonna 2000.



Myös koko Kalevan kisojen historia huomioiden Savolan tämänkertainen voittotulos oli poikkeuksellisen suuri. Lajin mestaruudesta on kisattu vuosittain vuotta 1941 lukuun ottamatta vuodesta 1915 asti ja vain kahdeksan kertaa voittajan pisteet ovat olleet paremmat kuin tänä vuonna.

Jo mainittujen Hämäläisen, Väkeväisen ja Raunion lisäksi muut Savolaa korkeammilla pisteillä voittaneet urheilijat ovat 1970- ja 1980-luvuilta. Uuden vuosituhannen puolella voittajan keskimääräiset pisteet ovat olleet 7646.



Tämänkertainen voittotulos oli siis lajin modernina aikana selvästi tavanomaista parempi. Savolan suoritus ei kuitenkaan ollut ainoa poikkeuksellisen kova tulos, sillä myös hopealle otellut Joni Heikkinen keräsi hienot pisteet 7799 ja paranteli vanhaa aiemmin tänä vuonna tekemäänsä ennätystä peräti 308 pistettä.



Heikkisen hopeatulos oli historiallisessa vertailussa vielä Savolan voittopisteitäkin kovempi suoritus. Koko lajin Kalevan kisojen historiassa vain kahdesti hopealle vaaditut yhteispisteet ovat olleet paremmat kuin Heikkisen tulos.

Vuonna 2000 Lahdessa käytiin koko kymmenotteluhistorian ylivoimaisesti kovatasoisin SM-mittelö, kun Eduard Hämäläisen takana myös Aki Heikkinen rikkoi 8000 pisteen rajan selvästi keräten komean 8188 pisteen yhteispotin.

Toinen Heikkistä parempi hopeanoteeraus onkin jo selvästi kauempaa historiasta. Vuonna 1980 Lappeenrannassa Esa Jokinen otteli hopealle pisteillä 7868.




Yli 7700 pisteet ovat ylipäätään olleet todella harvinaisia Kalevan kisoissa. Vain seitsemän kertaa 110 vuoden aikana toiseksi paras ottelijakin on ylittänyt tämän rajapyykin. 2000-luvulla näin oli käynyt ennen tämänvuotista ottelua vain kolmesti (2000, 2002, 2016).

Näin ennätysottelu eteni - Savola ja Heikkinen vertailussa

Lopputuloksissa Tarmo Savolan ja Joni Heikkisen väliin jäi raastavan tonnivitosen kaksintaiston jälkeen vaivaiset kahdeksan pistettä. Lähes samansuuruinen pistepotti syntyi kuitenkin varsin erilaisilla suorituksilla.

Ensimmäisenä kisapäivänä Savola oli etevämpi kolmessa lajissa neljästä: 100 m, pituus, korkeus ja 400 m sujuivat kaikki mestaruuden lopulta voittaneelta Vasa IS:n 25-vuotiaalta ottelijalta astetta paremmin. Näistä etenkin nelosella ero oli merkittävä, sillä hurjat uudet ennätyslukemat 47,39 Savola kuroi tässä lajissa eroa peräti 126 pistettä.



Avauspäivänä Heikkinen oli noin 80 pistettä Savolaa etevämpi kuularingissä. Toisen päivän alussa hän keräsi lisäksi pika-aidoissa 23 pistettä enemmän ja tämän jälkeen kiekossa eroa syntyi Heikkisen eduksi 133 pistettä. Myös päätöslajissa Oulun Pyrinnön ottelija onnistui kuromaan eroa kiinni yli 100 pistettä.

Ottelun voittotaiston lopullinen ratkaisu nähtiin seiväspaikalla. Kahdeksannessa lajissa molemmat onnistuivat venymään ennätyksiinsä, mutta Savolan 40 senttiä parempi tulos toi hänen tililleen 117 pistettä enemmän. Tämä ero oli liian suuri kiinni kurottavaksi, vaikka Heikkinen pääsikin viimeisen lajin kovan rypistyksen avulla aivan hajuetäisyydelle.

Urheilijoiden aiempiin ennätyssarjoihin verrattuna molemmat tekivät koko kahden päivän ajan todella vakuuttavaa jälkeä. Savola otteli viimevuotista ennätyssarjaansa paremmin kuudessa lajissa ja Heikkinen peräti yhdeksässä.



Savolan osalta merkittävin laji oli myös ennätyspisteiden kannalta seiväshyppy. Edelliseen ennätykseensä verrattuna hän paransi tulostaan peräti puoli metriä, mikä toi hänelle 146 pistettä enemmän. Myös satasella, pituudessa ja 400 metrillä hän sai mukavasti plussapisteitä sekä myös tonnivitoselta muutaman.

Toisaalta myös pientä jossiteltavaakin Savolalle jäi. Etenkin keihäässä hänelle kirjattiin miinusta aiempaan ennätyssarjaan nähden yli 50 pistettä. Myös kuulassa, korkeudessa ja kiekossa häneltä jäi jonkin verran pisteitä ottamatta.

Heikkisen osalta Espoon kaksipäiväinen urakka oli puolestaan melkoista tykitystä hänen vain vajaat pari kuukautta vanhaan aiempaan ennätykseensä verrattuna. Leppävaarassa keihäänheitto oli ainoa laji, jossa Heikkisen tulos oli heikompi kuin ennätyssarjassa. Tässäkin lajissa hänelle miinusta kirjattiin ainoastaan kolme pistettä.

Aiempaan ennätykseen verrattuna kovin venyminen Heikkiseltä nähtiin pituuspaikalla, jossa parannusta tuli 33 senttiä ja 79 pistettä. 400 metrillä hänen suorituksensa oli 52 pistettä aiempaa parempi ja seiväspaikalla 48.

Alkoiko Leppävaarasta suomalaisen kymmenottelun uusi nousu?

Viikonloppuna Leppävaarassa nähty kymmenottelu oli siis ehdottomasti yksi positiivisimmista asioista, joita ottelijoilta on nähty viimeiseen pariinkymmeneen vuoteen. Ottelua seuratessa tuntuikin siltä, kuin pitkään sammumisen partaalla kitunut liekki olisi yllättäen syttynyt hurjaan roihuun.

Savolan ja Heikkisen tämänkertaiset ennätyspisteet eivät toki vielä kovinkaan hyvin kestä kansainvälistä vertailua, mutta suoritukset antavat kuitenkin uskoa siitä, että molemmilla voi hyvinkin olla mahdollisuus nousta sellaiselle tasolle, joka vie ainakin lähelle 8000 pistettä. Tällaiset pisteet ovat olleet pitkään suomalaisottelijoille vain kaukaisia haaveita.

Vaikka tilanne näyttää tällä hetkellä positiivisemmalta kuin pitkään aikaan, on ottelijoiden kohdalla valitettavasti aina muistutettava siitä, kuinka kehityksen jatkuminen edellyttää terveyttä. Kahdeksan vuotta sitten Tarmo Savolan isoveli Elmo nostatti hetkeksi toiveita ottelun uudesta noususta, mutta valitettavasti hänen kehityksensä katkesi monen muun ottelijan tavoin vammoihin.

Siksi onkin todella toivottava, että sekä Savola että Heikkinen saisivat harjoitella seuraavat vuodet terveinä ilman suurempia murheita. Molemmilla vaikuttaisi olevan rahkeita vielä nyt nähtyjä hienoja ennätyksiäkin parempiin suorituksiin, joten olisi todella harmi, jos he eivät pääsisi hyödyntämään koko potentiaaliaan.

Mutta nyt ei ole myöskään oikea aika pilata nykyhetken iloa murehtimalla epävarmasta tulevaisuudesta. Kävi lopulta jatkossa miten tahansa, oli Kalevan kisojen tämänvuotinen kymmenottelu yksi hienoimmista miesten kotimaisista moniotteluista pitkään aikaan.

Se oli myös ottelu, joka herätti uudelleen jo vuosia sitten sammuneen toivon. Nyt voi vain toivoa, että nyt sytytetty liekki jatkaa palamistaan ja parhaassa tapauksessa jopa nousee vieläkin hurjempaan roihuun.