Onko Lassi Etelätalo yleisurheiluhistoriamme kovin arvokisavenyjä? Nämä yleisurheilijat ovat olleet erittäin luotettavia arvokisoissa


Venyykö Lassi Etelätalo jälleen kerran Tokion olympiafinaalissa?
Etusuora: 07.08.2021 08:45Yleisurheilu
Onko Lassi Etelätalo yleisurheiluhistoriamme kovin arvokisavenyjä? Nämä yleisurheilijat ovat olleet erittäin luotettavia arvokisoissa
Kuva: Olavi Kaljunen / Trackpic
Lassi Etelätalo
Tänään keihäsfinaalissa Tokion olympialaisissa kilpaileva Lassi Etelätalo on profiloitunut urallaan erittäin kovana arvokisasuorittajana.

Etelätalon ennätys on 84,98 vuodelta 2014. 83 metriä hän on heittänyt urallaan kaikkiaan kuudessa eri kisassa. Arvokisoihin päästessään Etelätalo on kuitenkin tähän asti aina vertynyt kovaan iskuun, sillä sekä Zürichin EM-kisoissa 2014 että Dohan MM-kisoissa 2019 hän sijoittui loppukilpailussa neljänneksi. Zürichissä Joensuun Katajan heittäjän tulos oli 83,16 ja Dohassa 82,49. Tokion karsintakisassa Etelätalo heitti uransa toiseksi parhaan kaaren 84,50.

Etusuora tonki yleisurheilutilastoja ja laati katsauksen niihin lähivuosikymmenten suomalaisiin yleisurheilijoihin, joiden suoritustaso on ollut huomattavan korkea tai silmiinpistävän luotettava arvokisaympäristössä.

Luotettavia suomalaisia arvokisayleisurheilijoita viimeisten 50 vuoden ajalta


Todella kovat:


Arto Bryggare - 50/60 ja 110 metrin aidat

Ulkoradoilla 110 metrin aidoissa EM-mitalit 1978, 1982 ja 1986, MM-hopea 1983 ja olympiapronssi 1984. Selviytyi lisäksi olympiafinaaliin 1980 ja MM-finaaliin 1987. Sisäradoilla kaksi EM-kultaa, kaksi EM-hopeaa ja yksi EM-pronssi. Uran ainoa selkeät epäonnistumiset olivat välieriin jämähtäminen EM-halleissa 1982 ja Barcelonan olympialaiset 1992, joissa Bryggare jäi alkueriin ajalla 13,90.

Hannu Siitonen - keihäs

Neljät arvokisat: neljäs EM-Helsingissä 1971, neljäs Münchenin olympialaisissa 1972, kulta EM-Roomassa 1974 ja hopea Montrealin olympialaisissa 1976.

Kimmo Kinnunen - keihäs

Pääsi finaaliin kaikissa arvokilpailuissaan: olympiakymppi 1988, EM-kasi 1990, MM-kulta 1991, olympianelonen 1992, MM-hopea 1993 ja olympiaseiska 1996.



Aki Parviainen - keihäs

Pääsi finaaliin kaikissa arvokilpailuissaan: MM-ysi 1995, MM-kasi 1997, EM-ysi 1998, MM-kulta 1999, olympiavitonen 2000, MM-hopea 2001, EM-kasi 2002, MM-vitonen 2003 ja MM-ysi 2005.

Heli Rantanen - keihäs

Pääsi finaaliin kaikissa arvokilpailuissaan: EM-12:s 1990, MM-ysi 1991, olympiakutonen 1992, MM-11:s 1993, MM-nelonen 1995, olympiakulta 1996, MM-kymppi 1997 ja EM-vitonen 1998.

Valentin Kononen - 50 km:n kävely

Uralla 11 arvokisastarttia 50 km:n kävelyssä, joista yksi MM-kulta, yksi MM-hopea, EM-hopea sekä viisi pistesijaa. Saldoa himmensivät hieman yhdeksäs sija Ateenan MM-kisoissa 1997, keskeytys MM-Sevillassa 1999 sekä hylkäys Sydneyn olympialaisissa 2000.

Kaarlo Maaninka - 5000 metriä, 10 000 metriä

Otti kaksi olympiamitalia uransa ainoissa arvokilpailuissa: olympiahopea 10 000 metrillä ja olympiapronssi 5000 metriä Moskovassa 1980.


Muita tasaisen kovia arvokisasuorittajia:


Riitta Salin - 400 metriä, 4 x 400 metriä

400 metrin juoksussa EM-kulta 1974 ajalla 50,14 ja olympiaseiska 1976 ajalla 50,98. 4 x 400 metrin viestissä olympiafinaali 1976 sekä EM-finaalit 1969, 1971 ja 1974, joista viimeisessä tuli hopeamitali. Uran ainoa karsiutuminen nähtiin 400 metrillä EM-halleissa 1974, mutta tuolloinkin aika 54,76 oli silloinen halli-SE.

Pirjo Häggman - 200 metriä, 400 metriä, 4 x 400 metriä

Juoksi uransa parhaan 400 metrin ajan 50,56 Montrealin olympiafinaalissa 1976 (neljäs) ja kolmanneksi parhaan ajan 51,02 Moskovan olympialaisten välierässä. (seitsemäs). Mukana viidesti pitkässä viestissä arvokilpailuissa ja ainoa finaalista karsiutuminen tapahtui EM-Prahassa 1978. Karsiutui Münchenin olympialaisissa 200 metrillä toisissa alkuerissä, mutta aika oli Häggmanin silloinen ennätys. Karsiutui alkuerissä myös 400 metrillä EM-Roomassa 1974 mutta aika oli lähellä Häggmanin silloista ennätystä.

Jorma Härkönen - 800 metriä

Uralla vain kahdet arvokisat. EM-pronssi 1982 ajalla 1.46,90 kisassa, jonka voittaja oli Hans-Peter Ferner ja kakkonen legendaarinen Sebastian Coe. MM-Helsingin 1983 alkuerässä Härkönen juoksi uransa ennätykseksi jääneen ajan 1.46,39.

Nina Holmen - 1500 metrin, 3000 metriä, maastojuoksu

Karsiutui 1500 metrin alkuerissä EM-Roomassa 1974 mutta voitti samoissa kisoissa 3000 metrin EM-kullan uransa parhaalla ajalla 8.55,10. Olympialaisissa yhdeksäs 1500 metrillä 1976, jolloin alkuerässä syntyi uran toiseksi paras aika 4.07,14. MM-maastojuoksuissa MM-hopea 1974, MM-kymppi 1973 sekä kaksi MM-mitalia joukkuekisoista.

Juha Väätäinen - 5000 metriä, 10 000 metriä

EM-kullat 5000 ja 10 000 metrillä 1971 uran ensimmäisissä arvokisoissa EM-Helsingissä 1971. Uran toinen arvokilpailu oli 5000 metriä seuraavana vuonna Münchenin olympialaisissa. Alkuerässä Julma-Juha kellotti uransa kolmanneksi parhaan ajan 13.32,71 mutta hyytyi Lasse Virenin kultajuhliin päättyneessä finaalissa 13:nneksi.

Lasse Viren - 5000 metriä, 10 000 metriä, maraton

Nelinkertainen olympiavoittaja, 5000 metrin EM-pronssimitalisti 1974 sekä olympiavitonen maratonilla 1976 ja 10 000 metrillä 1980. Sijat 17 ja 7 EM-Helsingin 1971 pitkillä ratamatkoilla eivät olleet epäonnistumisia, koska Viren juoksi tuolloin lähelle silloisia ennätyksiään. Arvokisauran ainoat epäonnistumiset olivat seitsemäs sija 10 000 metrillä EM-Roomassa 1974 ja keskeytys olympiamaratonilla 1980.

Tommy Ekblom - 3000 metrin esteet

Läpäisi yleensä mukavasti alkuerät arvokisoissa mutta meno hyytyi hieman finaalissa. Olympia-12:s 1980, EM-kasi 1982, MM-12:s 1983, olympiaysi 1984 ja EM-kymppi 1986. Karsiutui MM-Roomassa 1987 alkuerissä kovalla ajalla 8.24,66. Juoksi arvokisoissa aina vähintään yhdessä juoksussa alle 8.30.

Janne Holmen - maraton

Keskeytti MM-Helsingissä 2005 mutta muilla arvokisamaratoneilla tuli kovaa jälkeä. EM-kisoissa kulta 2002 ja seitsemäs 2006, MM-kisoissa toiseksi parhaana eurooppalaisena yhdeksäs 2007 sekä olympialaisissa yhdeksänneksi parhaana eurooppalaisena 22:s 2004 ja seitsemänneksi parhaana eurooppalaisena 19:s 2008.

Kristiina Mäkelä - kolmiloikka

Mäkelän ennätys kolmiloikassa on 14,41 tältä kesältä. Hän on osallistunut urallaan yhteensä 14 kertaa aikuisten arvokisoihin, joissa parhaat tulokset ovat seuraavat: NM - 14,04 - 13,83 - 13,95 - 14,07 - 14,24 - 14,18 - 13,92 - 14,24 - 13,73 - 14,29 - 14,26 - 14,23 - 14,21.

Timo Aaltonen - kuula

Aaltosen ennätykseksi jäi 20,70 vuodelta 2000. Uran kaksissa halliarvokisoissa EM-kulta 2000 tuloksella 20,62 ja MM-nelossija 2001 tuloksella 20,24. Ulkoradoilla kahdet arvokisat, joissa finaalit päättyivät sijaan 12 sekä EM-Budapestissa 1998 että Sydneyn olympialaisissa 2000.

Pentti Kahma - kiekko

Jäi karsinnassa ilman tulosta EM-Ateenassa 1969. Tämän jälkeen osallistui neljiin arvokisoihin, joissa otti sijat 6, 9, 1 ja 6. EM-Rooman kultatulos 63,62 ja Montrealin olympialaisten kutossijan tuonut 63,12 olivat hyviä kaaria isoilla stadioneilla heitetyiksi, sillä Kahman ennätys 66,82 oli vain kolme metriä parempi.

Harri Huhtala - moukari

Kahdeksat arvokisat, kahdeksan finaalia: EM-11 1978, olympiaysi 1980, EM-vitonen 1982, MM-kymppi 1983, olympiaseiska 1984, EM-kymppi 1986, MM-12 1987 ja olympiaysi 1988.

Tapio Korjus - keihäs

Osallistui urallaan vain kerran arvokisoihin mutta saldo oli paras mahdollinen - olympiakulta 1988 tuloksella 84,28. Korjuksen ennätykseksi jäi samana vuonna heitetty 86,50.



Tero Pitkämäki - keihäs

16 kertaa arvokisoissa, seitsemän arvokisamitalia ja viisi pistesijaa. Arvokisasaldoa himmentää kuitenkin kolme karsiutumista.

Antti Ruuskanen - keihäs

Heitti erittäin kovan arvokisasarjan vuosina 2009 - 2018: MM-kutonen 2009, MM-ysi 2011, olympiahopea 2012, MM-vitonen 2013, EM-kulta 2014, MM-vitonen 2015, EM-pronssi 2016, olympiakutonen 2016 ja EM-kutonen 2018. Karsiutuminen 75 metrisellä MM-kisoissa 2019 tuhri kuitenkin hieman hienoa arvokisasarjaa.

Jaakko Ojaniemi - 10-ottelu

Otteli arvokisoissa neljästi ja ylitti kolmesti 8000 pisteen rajan. Hienoin meriitti oli viides sija EM-Münchenissa 2002 uran ennätyksellä 8192. Keskeytti ottelun EM-Göteborgissa 2006.

Tina Rättyä - 7-ottelu

Otteli ulkoratojen arvokisoissa viidesti. Paras tulos oli kahdeksannen sija EM-Helsingissä 1994 tuonut 6241, huonoin 5993 Barcelonan olympialaisissa 1992. Ylitti urallaan 6000 pisteen rajan seitsemän kertaa, näistä neljä arvokisoissa.

Sari Essayah - 10 km:n kävely

Maailmanmestari 1993, Euroopan mestari 1994 ja MM-pronssimitalisti 1991. Pistesijoilla arvokisoissa kolmesti ulkoradoilla ja kahdesti hallissa. Uran ainoa selvät epäonnistumiset olivat hylkäys MM-halleissa 1991 ja 16:s sija Atlantan olympialaisissa 1996.