Naisten pitkissä aidoissa tarjolla Kalevan kisojen historian kovinta vauhtia - Uhkaako Hilla Uusimäki Viivi Lehikoisen Kalevan kisojen ennätystä?

Aidatun ratakierroksen Suomen mestaruudet ratkotaan perinteiseen tapaan Kalevan kisojen päätöspäivänä sunnuntaina. Miesten kisassa tuore SE-mies Antti Sainio jahtaa Tokion suoraa kisarajaa 48,50. Naisten kilpailusta on puolestaan ennakkotilastojen perusteella tulossa historian kovatasoisin.

2000-luvun Kalevan kisoissa naisten 400 metrin aidat ei ole kovinkaan monena vuonna kuulunut ikimuistoisimpien finaalien joukkoon. Tulostaso on pikemminkin usein jäänyt viimeisten 25 vuoden aikana varsin vaisuksi.

Vuoteen 2022 asti voittoon riitti joka kerta päälle 57 sekunnin aika ja monena vuonna kaksitoista kertaa voittoaika painui jopa päälle 58 sekunnin. Vuoden 2001 Turun kisoissa yksikään finalisti ei alittanut minuutin rajaa.



Hopealle Kalevan kisoissa on kahta viimeistä vuotta lukuun ottamatta riittänyt lähes aina yli 58 sekunnin loppuaika. Pronssitulokset pyörivät puolestaan pääasiassa päälle 59 sekunnin ajoissa. Yhdeksän kertaa pronssikorokkeelle on noustu yli minuutin ajalla.

Parin viime kauden aikana lajin aiemmin varsin vaisu taso on kuitenkin noussut selvästi. Viivi Lehikoisen kahden vuoden takainen Kalevan kisojen ennätys 54,95 ja Hilla Uusimäen viime kauden voittoaika 55,65 ovat historian kaksi selvästi nopeinta mestaruuden tuonutta tulosta. Aiemmat ennätystulokset olivat entisen SE-naisen Tuija Helanderin päälle 56 sekunnin aikoja yli 35 vuoden takaa.



Lajin tasonnousu ei ole rajoittunut myöskään pelkästään voittoaikoihin. Kristiina Halosen hopea-aika 55,83 vuodelta 2024 oli historian ensimmäinen alle 56 sekunnin tulos, jolla ei voitettu mestaruutta. Vuotta aiemmin Hilla Uusimäen kakkossijaan oikeuttanut aika oli ollut ensimmäinen 57 sekuntia alittanut hopeatulos.



Myös pronssiajat ovat kahtena edellisenä vuonna olleet historiallisen kovalla tasolla. Vuonna 2023 Kristiina Halonen jätettiin pronssille ajalla 57,01 ja viime kaudella Aada Aho pokkasi pronssimitalin pysäyttäen digitaalit aikaan 57,27. Ennen tätä ainoastaan Marjut Pippolan pronssiaika 57,97 vuodelta 1990 oli ollut alle 58 sekunnin.

Kahden edellisen kauden aikana naisten 400 metrin aidoissa on siis nähty erittäin selkeä tasonnousu sekä voittajien että muiden mitalistien osalta. Tänä vuonna sama trendi jatkuu ja hyvin todennäköisesti yllä kuvatut vielä toistaiseksi voimassa olevat ennätykset tullaan rikkomaan.

Ennen SM-finaalia Suomen tilastoykkönen on Hilla Uusimäki, joka on päässyt parissa viimeisessä kisassa uransa kovimpaan tahtiin. Karlstadissa 3.7. hän juoksi ensin uusiksi ennätyslukemikseen 55,34, ja reilu viikko sitten Tampereella vauhti oli vielä hurjempaa. Ajalla 54,94 hänestä tuli vasta historian kolmas 55 sekuntia alittanut suomalaisnainen.



Uusimäen tuore ennätys enteilee sitä, että jopa lajin SE:tä 54,40 hallussa pitävän Viivi Lehikoisen kahden vuoden takainen Kalevan kisojen ennätys voi hyvissä oloissa olla sunnuntaina vaarassa. Ainakin Uusimäen viimevuotinen historian kakkostulos 55,61 alittuu, jos tarjolla ei ole todella pyörivää tuulta.

Tilastoissa toisena on Kristiina Halonen, joka juoksi jo toukokuun viimeisenä päivänä Nairobissa uuden ennätyksensä 55,32. Tämän jälkeen hän on kellottanut myös ajat 55,56 ja 55,62. Hän siis vaikuttaisi olevan varsin selvässä alle 56 sekunnin kunnossa, vaikka hänellä on myös muutama heikompi tulos.



Kisan suurin arvoitus on SE-nainen Viivi Lehikoinen, joka on kilpaillut tällä kaudella päämatkallaan vain kolmesti. Viime kauden pettymyksien jälkeen Lehikoinen hakee edelleen aivan terävintä kuntoaan, mutta Madridissa 19.7. juostu aika 55,80 enteilee sitä, että myös kolmen vuoden takainen EM-kisojen kutonen pystyy päivän vireen osuessa kohdilleen haastamaan Uusimäkeä ja Halosta mestaruustaistossa.



Toisaalta Lehikoinen saattaa joutua venymään yltääkseen mitaleille. Kärkikolmikon takana Turun Urheiluliiton Aada Aho on kellottanut ajan 56,00, joka on lajin historian toistaiseksi kovin kotimaan tilaston neljänteen sijaan oikeuttava aika.

Aho on myös ollut läpi kauden nousukunnossa. Bergenin alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa hän juoksi kaksi uransa paras aikaa (56,00 ja 56,13), ja tätä edellisessä kisassa Jämsässä Aho teki aiemman ennätyksensä 56,32.

Vaikuttaisikin melko varmalta, että sunnuntaina pronssimitaliin vaaditaan ensimmäistä kertaa Kalevan kisojen historiassa 57 sekuntia alittava aika. Mikäli Lehikoinen ja Aho pääsevät kauden huipputasolleen, voi himmein mitali edellyttää historiallisesti jopa 56 sekunnin alitusta.

Ennakkoasetelmat naisten pitkien aitojen SM-finaaliin on siis erittäin herkullinen. Ennakkoon Uusimäki on suurin suosikki ja Halonen hänen lähin haastajansa. Lehikoinen ja Aho taistelevat pronssista, mutta voivat venymällä nousta myös taistelemaan kirkkaammista mitaleista. Loppuajat kellotaululla ovat puolestaan lähes varmasti historiallisia.