Raitanen, Mäkelä, Kemppinen, Mononen... - Useat suomalaisurheilijat kamppailevat Kalevan kisoissa paikasta Pariisin olympialaisiin


Kalevan kisat ovat viimeinen mahdollisuus antaa näyttöjä ennen olympialaisten valintaikkunan sulkeutumista. Etusuoran suuri rankingennakko kertoo, millaisia suorituksia kisapaikan saavuttaminen Vaasassa edellyttää.
Veijo Vaakanainen: 28.06.2024 14:20Yleisurheilu
Raitanen, Mäkelä, Kemppinen, Mononen... - Useat suomalaisurheilijat kamppailevat Kalevan kisoissa paikasta Pariisin olympialaisiin
Kuva: Olavi Kaljunen/Trackpic
Tämän kesän Kalevan kisat kisataan historiallisen aikaisessa vaiheessa, kun Vaasassa taistellaan Suomen mestaruuksista jo kesäkuun viimeisellä viikolla. Syynä kisojen aikaistamiseen on Pariisin olympiaranking, jossa suurimmassa osassa lajeja tuloksentekoaika päättyy kesäkuun viimeisenä päivänä.

Tokion olympialaisista asti yleisurheilun arvokisoissa käytössä olevassa valintajärjestelmässä jokaiseen lajiin on etukäteen määritelty urheilijamäärä, joka kisoihin otetaan (ns. lajikohtainen quota). Tavoitteena on, että joka lajissa noin puolet quotasta muodostuu suoran tulosrajan saavuttaneista urheilijoista ja toinen puolikas kiintiöstä täytetään kansainvälisen yleisurheiluliiton rankingin avulla.

Rankingjärjestelmä pähkinänkuoressa


Rankingjärjestelmä saattaa vaikuttaa monien jopa enemmän yleisurheilua seuraavien mielestä varsin monimutkaiselta. Yksinkertaistettuna urheilijoiden pisteet siinä muodostuvat kahdesta osasta: tulospisteistä ja sijoituspisteistä. Tulospisteet lasketaan WA:n pistetaulukon perusteella, jossa urheilijoiden suoritukset muutetaan pisteiksi. Esimerkiksi miesten keihäänheitossa 85 metrin heitosta saa 1172 pistettä.

Tulospisteiden päälle rankingtuloksiin lisätään sijoituspisteet, jotka määräytyvät sen mukaan, minkä kategorian kilpailussa tulos on tehty sekä mille sijalle urheilija on kyseisessä kisassa sijoittunut. Mitä korkeamman kategorian kisa, sitä suuremmat sijoituspisteet ovat ja sitä useampi urheilija sijoituspisteitä saa.



Siis jos urheilija olisi heittänyt 85 metrin keihäskaaren Lahden Motonet GP:ssä, joka on D-kategorian kisa, ja olisi voittanut sillä kilpailun, olisi hän saanut suorituksesta 40 sijoituspistettä (eli yhteensä 1172 + 40 = 1212 rankingpistettä). Mutta jos urheilija olisi samalla 85 metrin tuloksella voittanut A-kategoriaan kuuluvassa Paavo Nurmi Gamesissa, olisi hän saanut voitolla 140 sijoituspistettä, eli yhteensä 1312 rankingpistettä. Lahden Motonet GP:ssä samoihin rankingpisteisiin olisi vaadittu voitto tuloksella 91,95.

Suurimmassa osassa lajeista rankingiin otetaan huomioon viisi eniten pisteitä tuottanutta kilpailua, joista lasketaan keskiarvo. Pitkillä ratamatkoilla (3000 m esteistä eteenpäin) sekä kävelyissä rankingiin otetaan kolme parasta tulosta, maratonilla sekä otteluissa kaksi. Näissä lajeissa on käytössä myös muista lajeista poikkeava sijoituspistetaulukko.

Eri maiden kansalliset mestaruuskilpailut kuuluvat B-kategoriaan, mikä tarkoittaa sitä, että kisoissa jaetaan varsin avokätisesti sijoituspisteitä. Suurimmassa osassa lajeista voittaja saa 100 pistettä ja vielä kahdeksanneksi paraskin kerää rankingiin 60 sijoituspistettä. Tämä on sama määrä, mitä C-kategoriassa (esim. Kuortane Games) voittajalle jaetaan.

Tästä syystä Kalevan kisat siis järjestetään poikkeuksellisen aikaisin. Myös suuri osa muista maista pitää omat mestaruuskisansa samaan aikaan, joten Suomi haluaa tarjota omille urheilijoilleen tasaveroiset mahdollisuudet taistella paikasta Pariisin koneeseen.

Jo noin 20 suomalaista varmistanut paikkansa Pariisiin


Ennen Vaasan viimeistä näytönpaikkaa 11 suomalaista on jo lunastaneet kisapaikkansa tekemällä suoran tulosrajan. Rankingin sulkeuduttua Suomen joukkueen koko todennäköisesti tuplaantuu tästä, eli lopullinen joukkueen koko lienee hieman päälle 20 urheilijaa. Toisin sanoen rankingin kautta kisapaikkansa saavuttavia urheilijoita on tällä kertaa selvästi vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna MM-kisoissa.

Kuusi rankingissa tällä hetkellä sisällä olevaa suomalaista voi kisata Vaasassa ilman paineita kisapaikan menettämisestä, tai jättää kokonaan osallistumatta. Keihäänheittäjät Lassi Etelätalo ja Toni Keränen, aitajuoksija Elmo Lakka, seitsenottelija Saga Vanninen, seiväshyppääjä Elina Lampela ja 800 metrin juoksija Eveliina Määttänen ovat rankingissa sellaisissa asemissa, ettei heidän putoamisensa kisajoukkueesta ole enää mahdollista kuin korkeintaan teoriassa.

Heidän lisäkseen 2-4 suomalaista lähtee Kalevan kisoihin varsin hyvistä asemista, eli heidän kisajoukkueesta putoamisensa olisi erittäin suuri yllätys. Ainakin kolmiloikkaaja Senni Salminen ja moukarinheittäjä Suvi Koskinen ovat käytännössä varmoja Pariisiin lähtijöitä. Heidän lisäkseen myös 1500 metrin juoksija Sara Lappalainen ja seiväshyppääjä Urho Kujanpää voivat kisata Vaasassa varsin luottavaisin mielin.



Kujanpää on rankingissa sijalla 29/32, eli varsin lähellä viimeistä paikkaa. Eroa viimeiseen kisapaikkaan Kujanpäällä on kuitenkin niin paljon, että putoaminen vaikuttaa epätodennäköiseltä. Lappalaisen sijoitus 1500 metrillä on puolestaan tällä hetkellä 41/45, mutta hänelläkin eroa ensimmäiseen putoajaan on melko paljon. Lisäksi hänen edeltään rankingista pudonnee ainakin 5000 metrin SE-nainen Nathalie Blomqvist, ellei Blomqvist päätä lähteä kisaamaan kahdella eri matkalla.

Suomen kisajoukkueen koko on siis melko varmasti ainakin noin 20 urheilijaa, mikäli urheilijoiden terveydentila sallii kisaamisen Pariisissa. Joukkue voi tosin olla vielä tätäkin suurempi, sillä ainakin kahdeksan muuta urheilijaa, jotka ovat tällä hetkellä rankingissa joko niukasti sisällä tai ensimmäisten joukossa ulkona, voivat kammeta itsensä leikkurin oikealle puolelle.

Seuraavassa hieman tarkempaa spekulaatiota siitä, ketkä taistelevat vielä paikasta Pariisiin sekä mitä heiltä siihen todennäköisesti Vaasassa vaaditaan. Spekulaatioihin kannattaa kuitenkin suhtautua hieman varauksella, sillä rankingtilannetta on varsin vaikea arvioida ennakkoon, koska yleensä viimeisellä viikolla rankingissa on tapahtunut suuriakin mullistuksia.

Kansallisia mestaruuskisoja järjestetään tänä viikonloppuna ympäri maapalloa, eli myös monille suomalaisten haastajille on tarjolla isoja sijoituspisteitä. Lisäksi rankingista on voinut puuttua urheilijoita, joilla ei vielä ole ollut rankingiin vaadittavaa määrää kilpailuja etukäteen määrätyn tuloksentekoajan sisällä.


He taistelevat Vaasassa paikasta Pariisiin


Yksi tämän kauden suurimmista sensaatioista on ollut sileiltä ratamatkoilta 3000 metrin esteisiin siirtynyt Ilona Mononen. Nuori Lahden Ahkeran juoksija on parantanut ennätystään tämän kauden aikana jo noin 50 sekuntia ja ottanut nimiinsä myös matkan Suomen ennätyksen Rooman EM-finaalin hurjalla suorituksellaan, joka toi hänelle lopputuloksissa kuudennen sijan.

Ainoa Monosta Rooman suorituksessa varmasti harmittamaan jäänyt asia on se, että hänen hurja SE-tuloksensa 9.23,28 jäi erittäin niukasti Pariisin suorasta tulosrajasta 9.23,00. Näin ollen hän joutuu lähtemään Kalevan kisoihin veitsi kurkulla, sillä hän on ennen viimeistä rankingpäivitystä viimeinen kisoihin tiensä selvittävä urheilija.

Monosen olisi pystyttävä siis parantamaan pistekeskiarvoaan Vaasassa, jotta hän pystyisi säilyttämään paikkansa kisajoukkueessa. Alle 20-vuotiaiden EM-kultaa sileällä kolmellatonnilla kolme vuotta sitten voittaneen Monosen on myös onnistuttava varsin hyvin, sillä kisapaikan varmistamiseen vaadittaneen todennäköisesti ainakin tulos 9.38,88.



Tämä on varsin kova vaatimus, vaikka se onkin 15 sekuntia parin viikon takaista SE-tulosta heikompi. Vaasassa Monoselle ei ole tarjolla vetoapua, vaan aika on tehtävä soolojuoksuna. Lisäksi ennuste näyttää tällä hetkellä lauantaille varsin tuulista keliä, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti loppuaikaan. Monosen kannalta onneksi pahimmat helteet vaikuttaisivat kuitenkin väistyvän ennen lauantaita.

Viime vuonna 60 metrin kerhoon liittynyt keihäänheittäjä Anni-Linnea Alanen on ennen Kalevan kisoja jäämässä ensimmäisenä ulos Pariisista. Hänellä on kuitenkin kaikki vielä omissa käsissä, sillä Suomen mestaruus tuloksella 58,85 veisi hänet todennäköisesti mukaan kisoihin. Tämä on viime viikon Kuortaneen kisan jälkeen täyttä realismia.

Toisaalta Alasen suorittaminen on ollut ennen Kuortanetta todella alavireistä läpi koko alkukauden, ja suurimmassa osassa kisoista jopa 55 metriä on ollut hänelle tiukassa. Onkin toivottava, että Kuortaneella löytynyt heittovire siirtyisi myös Vaasaan. Muussa tapauksessa Alanen joutuu odottamaan olympiadebyyttiään vielä ainakin neljä seuraavaa vuotta.

Uransa tähän kauteen päättävä kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä on tällä hetkellä rankingissa sijalla 35, kun kenttälajeihin kelpuutetaan 32 urheilijaa. Kaksissa edellisessä olympiakisoissa finaalissa hypänneeltä Mäkelältä vaaditaan siis vielä parannusta, jotta hän pääsisi kisaamaan viiden renkaan kisoissa vielä kerran uransa aikana.

Mäkelän kisapaikan metsästämistä saattaa vaikeuttaa se, että mestaruudesta taistelee myös vähitellen parin vuoden takaista hyppyvirettään löytävä Senni Salminen. Näin ollen Mäkelälle ei välttämättä ole Vaasassa tarjolla voittajalle jaettavia 100 sijoituspistettä.

Jos Mäkelä voittaisi mestaruuden, riittäisi tulos 14,04 todennäköisesti kisapaikkaan. Jopa 13,79 tai parempi voisi voittotuloksena olla tarpeeksi hyvä. Mutta mikäli mestaruus menee Salmiselle, olisi Mäkelän todennäköisesti pystyttävä hyppäämään yli 14 metriä ja mieluiten yli 14,20.

Kahden vuoden takainen Münchenin Euroopan mestari sekä edellisissä olympialaisissa finaalissa kahdeksanneksi juossut Topi Raitanen on ennen Vaasan starttia todella tiukassa paikassa. Vaikka kauden alussa on näkynyt myös valonpilkahduksia, ovat epäonnistumiset EM-finaalissa ja Paavo Nurmi Gamesissa johtaneet siihen, että paikka olympiakisoissa on aidosti uhattuna.

Tällä hetkellä Raitanen on rankingissa 42:s, kun 36 parasta selvittää tiensä Pariisiin. Vaasassa Raitaselta vaaditaankin vielä räväkämpää vauhdinpitoa kuin Ilona Monoselta naisten puolella. Riittävä tulos voisi olla 8.22, mutta on myös mahdollista, että matka Pariisiin edellyttää Raitaselta 8.20:n alitusta.

Lotta Kemppinen naisten satasella on ollut alkukauden positiivisimpia suorittajia. Useamman vaikean kauden jälkeen 60 metrin EM-kakkonen vuodelta 2021 on vihdoin päässyt kisaamaan terveenä ja sen seurauksena painellut etusuoran kovempaa vauhtia kuin kukaan muu suomalainen viimeiseen 40 vuoteen.

Kemppinen on vielä ennen Vaasaa jäämässä ulos Pariisista, sillä hän on sijalla 63 ja ainoastaan 56 parasta kelpuutetaan olympialaisiin. Mahdollinen kisapaikka on kuitenkin todennäköisesti vielä HIFK:n juoksijan omissa käsissä, sillä hän noussee sisään rankingiin tuloksella 11,27.

Tulostavoite on toki erittäin kova, sillä ennen viime lauantaina Kemppisen ennätys oli viisi sadasosaa tätä tulosta heikompi. Toisaalta hän on osoittanut olevansa huippuvireessä juuri oikeaan aikaan, eli olosuhteiden sen salliessa Kemppinen voi hyvinkin päästä kisaamaan myös olympialaisissa.

Naisten 400 metrin aidoissa uransa parhaassa vauhdissa oleva Kristiina Halonen voi myös lunastaa itselleen kisalipun, vaikka hän itse olikin viime viikon kisojen jälkeen varsin pessimistinen omista mahdollisuuksistaan. Kovan työn takana kisapaikka lieneekin, sillä se edellyttänee häneltä 55,50:n alitusta ja Suomen mestaruutta.

Kolmiloikkaaja Simo Lipsanen on tällä hetkellä ensimmäinen kisoista ulos jäävä urheilija. Hänen tilanteensa on kuitenkin täysi arvoitus, sillä hänen kauden toistaiseksi ainoa kilpailunsa, eli Rooman EM-kisojen karsinta, päättyi yhden suorituksen jälkeen.



On siis erittäin epävarmaa, pystyykö Lipsanen edes kisaamaan Vaasassa. Jos Lipsanen olisi toipunut Rooman takaiskun jälkeen kisakuntoon, vaatisi Pariisin kisalippu häneltä todennäköisesti voittoa sekä 16,50:n ylitystä. Tämäkään ei välttämättä riittäisi, vaan vaadittava tulos voi olla myös lähempänä 17 metriä.

Seiväshypyn alle 23-vuotiaiden Euroopan mestari Juho Alasaari on rankingissa sijalla 37, eli melko lähellä viimeistä rankingsijaa. Nousu mukaan Pariisiin edellyttänee häneltä mestaruutta sekä 560:n ylitystä. Alkukauden otteiden perusteella tämä vaikuttaa varsin epätodennäköiseltä.


Heille Pariisin kisat jäänevät haaveeksi


1500 metrin Suomen ennätyksen viime viikolla vihdoin rikkonut Joonas Rinne on ollut läpi alkukauden vaikean talven jälkeen elämänsä vireessä. Valitettavasti 1500 metrin taso maailmassa on tällä hetkellä niin hurja, ettei ennätysvire siivitä häntä Pariisiin.

Rinne on rankingissa sijoitusten perusteella melko lähellä kisoihin pääsyä, mutta ero kisapaikkaan on niin suuri, ettei sen kurominen ole enää mahdollista. Näin ollen ainoa tie kisoihin olisi suoran tulosrajan 3.33,50 alittaminen, mikä ei valitettavasti Kalevan kisoissa ole realismia.

Naisten kuulantyönnässä viime vuonna MM-kisoissa mukana olleet Senja Mäkitörmä ja Emilia Kangas eivät valitettavasti pääse uusimaan edustustehtäviään globaaleissa arvokisoissa. Vaikka hekin ovat Rinteen tavoin melko lähellä kisapaikkaa rankingsijoituksissa, näyttää pistevertailu tylysti sen, ettei lippu Pariisiin ole enää realismia. Heiltä molemmilta vaadittaisiin Vaasassa reilusti yli 18 metrin tulosta.

Ulos kisoista jäänevät myös korkeushyppääjä Heta Tuuri sekä moukarinheittäjä Aaron Kangas. Tuurilta Pariisin kisamatka edellyttäisi varsin todennäköisesti mestaruutta tuloksella 196, eli viiden sentin ennätysparannuksella. Aaron Kankaalta puolestaan vaadittaisiin yllättävää paluuta neljän vuoden takaiseen hirmuvireeseen ja noin 77 ja puolen metrin moukarikaarta.

Myöskään yksi kauden valopilkuista, eli kahdeksan vuoden tauon jälkeen ennätyksensä rikkonut 400 metrin aituri Hilla Uusimäki ei luultavasti Pariisiin pääse. Uusimäelle ohuen oljenkorren olympialaisiin pääsystä toisi Suomen mestaruus tuloksella 55,35.

Mitalin kääntöpuoli - Mikä on Kalevan kisojen rooli rankingin aikakaudella?


Kalevan kisoissa useampi urheilija kilpailee siis paikasta Pariisin olympialaisiin, joten SM-viikonlopussa on erittäin suuret panokset. Toisaalta kisoissa nähdään myös todella suuri joukko muita urheilijoita, joille juuri Kalevan kisat ovat kauden tärkein kilpailu, johon he ovat kuntonsa tähdänneet.

Tästä syystä kisojen siirtämistä rankingpisteiden maksimoimisen toivossa on perusteltua myös kritisoida. Kalevan kisojen tulospisteet ovat toki elintärkeitä useille Vaasassa kisaaville urheilijoille, mutta he ovat kuitenkin vain pieni vähemmistö kaikista Vaasassa nähtävistä kilpailijoista.

Kansallisen tason urheilijoille kauden päätavoitteen siirtäminen jo kauden alkupuoliskolle onkin erittäin ongelmallista. Vaikka Suomen Rooman joukkue olikin erittäin suuri, oli jopa suuri osa tulevista SM-mitalisteista tämän joukkueen ulkopuolella, puhumattakaan suuresta joukosta muita kansallisen tason kärkiurheilijoista, jotka Vaasassa kisaavat.

Suomen kärjelle kausi on siis jo hyvässä vauhdissa ja takana ovat jopa yhdet arvokisat. Mutta enemmistölle Vaasassa kisaavista urheilijoista kausi on vasta aivan alkutekijöissään ja normaalisti heidän kuntohuippunsa on vähintään tähdätty vähintään kuukautta myöhemmäksi..

Suomen liitto teki siis päätöksen palvella sitä pientä joukkoa maan kärkiurheilijoista, joille rankingpisteiden saavuttaminen on elintärkeää kisoihin pääsyn kannalta ja unohti samalla sen suuren enemmistön, joille tärkeintä on taisto SM-mitaleista. Heille kauden kohokohta tulee käytännössä heti kauden alkuun ja loppukausi on heidän osaltaan käytännössä tyhjäkäyntiä päätavoitteen jälkeen.

Onkin perusteltua kysyä, mikä on Kalevan kisojen tärkein tehtävä. Onko se kotimaisen yleisurheilukauden päätapahtuma, jossa ratkotaan maan parhaat urheilijat jokaisessa lajissa? Tapahtuma, jossa pääosassa ovat tiukat ja mielenkiintoiset mitalitaistot? Vai onko Kalevan pääasiallinen rooli toimia sijoituspisteautomaattina arvokisarankingiin pienelle joukolle maajoukkueurheilijoita?

Jos Vaasassa olevilta urheiljoilta kysyttäisiin, olisi ensimmäinen vaihtoehto varmasti selvästi suositumpi.
Kaupallinen yhteistyö

Katso huippuyleisurheilua suorana yksinoikeudella MTV Katsomo+ Urheilu -palvelusta! Näet muun muassa kovimmat hallikisat ja Timanttiliigan osakilpailut kaudella 2024 ainoastaan MTV Katsomo+ Urheilusta.

MTV Katsomo+ Urheilu -tuotteeseen sisältyvät:

  • Timanttiliiga, World Athletics Indoor Tour ja World Athletics Continental Tour
  • Liiga, Mestis ja muu jääkiekko
  • Mestarien liiga, Serie A, La Liga ja muu jalkapallo
  • MM-ralli, NFL, ATP-tennis ja paljon muuta