Pikajuoksija Samuli Samuelsson haluaa olla Suomen kaikkien aikojen nopein, mutta 200 metrin juoksu tarjoaa hänelle enemmän vaihtoehtoja – ”Jos miettii kansainvälisesti”

On huippu-urheilijoita, jotka eivät uhraa juuri ollenkaan aikaa omaan lajiinsa liittyvien tilastojen penkomiseen. Heidän keskittymisensä on tiukasti omassa harjoittelussa ja suorituksessa. Sitten on heitä, jotka ovat hyvin valveutuneita lajinsa kansainvälisestä tilanteesta.

Jälkimmäiseen ryhmään lukeutuu pikajuoksija Samuli Samuelsson, joka on hyvin tietoinen siitä, kuinka moni eurooppalainen sprintteri juoksi viime kesänä miesten 100 metriä aikaan 10,16 nopeammin. Kyseessä on Münchenin EM-kisojen tulosraja. Kun otetaan huomioon maakiintiöt, kyseiseen rajapyykin selvitti 12 juoksijaa.

Tilastot siis osoittavat, että EM-kisoihin päästääkseen Samuelssonin ei tarvitse rikkoa tulosrajaa. Saksan Müncheniin voi päästä myös rankingin turvin, jossa viime kesänä Kuortaneella ennätyksensä 10,27 pinkonut suomalainen on tällä hetkellä niukasti sisällä. Sataselle kelpuutetaan 36 urheilijaa.

– Ainakin yli puolet tulee kisoihin rankingista. EM-kisoissa 10,16 on ihan finaalikamaa riippuen totta kai olosuhteista. Sanotaanko, että jos juoksee 10,30:n pintaan, kyllä se rankingissa riittää. Jos katsotaan viime vuoden rankingia, olisin sinne päässyt.

– On täysin realistista, että EM-kisoissa juostaan, Samuelsson lisää.

Jälleen Hartosen SE:n kimppuun

Samuelsson palasi kaksi vuotta sitten kilpailutauolta pitkään jatkuneiden akillesjännevaivojen jälkeen. Tauko ei ole näyttänyt vievän Ikaalisten Urheilijoiden sprintterin parasta terää, sillä viimeisen kahden vuoden aikana hän on pinkonut kahdesti satasen ennätyksensä.

Myös hallissa on kulkenut vinhaa vauhtia, ja päättyneellä hallikaudella hän kellotti tuoreimman 60 metrin ennätyksensä 6,64. Vuonna 1995 syntynyt urheilija sanoo kuluneen harjoituskauden edenneen suunnitelmien mukaan ja terveenä. Edelliskesänä Samuelsson kärsi selkävaivoista.

– Heti syksystä lähtien otettiin selkää huomioon. Se on pysynyt neutraalina.

Kun Samuelsson juoksi paluukesänään 2020 Jyväskylässä 10,28, puhe kääntyi välittömästi Tommi Hartosen vuonna 2001 tekemään SE-aikaan 10,21. Spekulointi kiihtyi entisestään viime kesänä, kun Riku Illukka pyyhälsi 10,26 ja Samuelsson 10,27. Kauden päätteeksi Hartosen SE sai kuitenkin jälleen jäädä rauhaan.

Samuelsson oli hallikaudella tyytyväinen siihen, miten loppujuoksu kulki. Lähdön kanssa on vielä balanssin hakemista, mutta talven vauhti on antanut Samuelssonille viitteitä siitä, että ensi kesänä voisi kulkea SE-vauhtia.

– Siihen on täysin teoreettiset mahdollisuudet. Pienen tasonnoston se toki vaatii, että 10,2-alaosia ja mieluiten allekin pystyisi vetämään. Se on aika paljon kiinni lähtöpuolesta. Lähtö on minulla edelleenkin tosi ailahtelevaa.

200 metriä vielä sivumatka

Vielä joitakin vuosia sitten Samuelssonin vahvimpana matkana pidettiin 200 metriä. Sitä se oli myös urheilijalle, mutta akillesjännevaivojen jälkeen hänen päämatkansa on ollut selvästi 100 metriä.

Viimeisen kahden vuoden aikana Samuelsson on kisannut myös kakkosella, mutta ei ole onnistunut kertaakaan juoksemaan alle 21 sekunnin. Tosin helmikuussa syntyi lupaava halliennätys 21,25.

Viisi vuotta sitten ennätyksensä 20,73 tehnyt Samuelsson tiedostaa, että menestyminen ja globaalit arvokisaedustukset ovat realistisempia 200 metrillä kuin satasella. Moninkertainen Suomen mestari haaveilee olympialaisista.

– Kun olin kaksi vuotta poissa, nopeuskestävyys jäi aika vähälle. Tarkoituksena on kuitenkin tehdä nopeuskestävyyttä ja pidempiä vetoja. Varsinkin silloin 2017 profiloiduin enemmän 200 metrin juoksijana, ja jos miettii kansainvälisesti, 200 metrille kannattaisi nimenomaan tähdätä.

Samuelssonin tämän hetken ehdoton ykköstavoite on kuitenkin 100 metrin SE:n lyöminen. Muut tavoitteet on siirretty hetkeksi sivummalle.

– Suomen ennätys on 100 metrillä niin lähellä, etten minä voi sitä sivuuttaa. Kyllä minä sataselle ilman muuta panostan.