Perjantaina on tullut kuluneeksi päivälleen sata vuotta siitä, kun talviolympiahistorian ensimmäiset mitalit jaettiin Ranskan Chamonix'ssa.
Suomen osalta talviolympiahistorian ensimmäinen mitalipäivä 26. tammikuuta 1924 oli silkkaa riemujuhlaa.
Historian ensimmäiset talviolympiamitalit jaettiin miesten 500 metrin pikaluistelussa. Kilvan voitti Yhdysvaltain
Charley Jewtraw ajalla 44,0. Jaetulle pronssisijalle ajalla 44,8 ylsivät Norjan
Roald Larsen ja Suomen 30-vuotias
Clas Thunberg.
Myöhemmin samana päivänä kilpailtiin myös 5000 metrin olympiamitaleista. Tästä kisasta muodostui Suomen osalta ikimuistoinen, sillä olympiakultaan ajalla 8.39,0 liukuneen Thunbergin juhlia täydensi 34-vuotiaan
Julius Skutnabbin olympiahopea.
Seuraavana päivänä osat vaihtuivat, kun Skutnabb saavutti olympiakullan 10 000 metrillä ja Thunberg ylsi hopealle. Kullan menettänyt Thunberg väitti hävinneensä kilpailun tahallaan, mutta kisan aikana otetut väliajat ovat osoittaneet, että Skutnabb oli johdossa koko luistelun ajan.
Lempinimellä Jääkenttien Nurmi tunnetun Thunbergin kultajuhlat jatkuivat kuitenkin jo samana päivänä 1500 metrillä sekä kaikki pikaluistelumatkat sisältäneessä yhteiskilpailussa, jos Skutnabb saavutti pronssin.
Seuraavissa talviolympialaisissa St. Moritzissa 1928 Thunberg saavutti kullat 500 ja 1500 metrillä. Skutnabb liukui hopealle ainoassa lajissaan 5000 metrillä.
Vuoden 1932 olympialaisiin Lake Placidiin Thunberg ei enää 38-vuotiaana päässyt, koska Suomen Luistinliitto oli asettanut hänet kilpailukieltoon liian suuren korvausvaatimuksen takia.
Sisällisodan aikaan vuonna 1918 kaksi kuukautta vangittuna Katajanokalla olleen Clas Thunbergin ura oli kuitenkin kaikkiaan mahtava.
Viiden olympiakullan lisäksi hän saavutti viisi maailmanmestaruutta sekä neljä Euroopan mestaruutta. Ensimmäinen yhteispisteiden EM-kulta tuli Helsingissä 1922 ja viimeinen Davosissa 1932 - vain hetki ennen kilpailukiellon julistamista.
Uransa jälkeen rakennusurakoitsijana toiminut Thunberg oli poikkeuksellisen suosittu urheilija Norjassa, missä hän vieraili myös kuninkaan luona. Pikaluistelulegenda kuoli huhtikuussa 1973 - vain viisi kuukautta ennen
Paavo Nurmea.
Chamonix'n olympialaisissa koettiin myös toinen suomalaisittain historiallinen hetki, kun
Tapani Niku lykki pronssille maastohiihdon 18 kilometrillä 2. helmikuuta 1924. Kyseessä oli Suomen maastohiihtohistorian ensimmäinen arvokisamitali.