Yleisurheilun nousu ei perustu rankingjärjestelmän puutteiden hyödyntämiseen - Myös Moskovan 2013 MM-rajoilla Budapestiin olisi lähtenyt jättikokoinen suomalaisjoukkue

Yleisurheilun MM-kisat Unkarin Budapestissa alkavat ensi viikon lauantaina. Suomesta Budapestiin matkustaa massiivinen 40 urheilijan joukkue, kun alkuperäisten 32 valitun lisäksi vielä kahdeksan muuta suomalaista sai viime viikonloppuna iloisen yllätyksen peruutuspaikkojen myötä.

40 urheilijaa on poikkeuksellisen suuri joukkueen koko ja hyvää jatkumoa viime vuoden Eugenen kisoille, jonne sinnekin lähti hurja 36 suomalaisen joukko. Budapestia suurempi suomalaisurheilijoiden joukko on nähty MM-mittelöissä ainoastaan Helsingin kotikisoissa 1983 ja 2005, jolloin isäntämaa sai asettaa edustajia muita kevyemmin perustein.

Suuri joukkueen koko on kuitenkin aiheuttanut myös paljon kritiikkiä. Joissain kisajoukkueesta kirjoitetuissa jutuissa on kyseenalaistettu, kertooko urheilijoiden määrä todellisesta tasonnoususta, vai onko taustalla ainoastaan valuvikoja sisältävän rankingin taidokas hyödyntäminen.

Joukkueeseen pääsi lisäksi lopulta urheilijoita, jotka olivat alkuperäisessä rankingissa varsin kaukana kisapaikasta, koska monilla mailla olikin WA:n valintasysteemin rinnalla oma varjojärjestelmänsä, jossa maiden liitot olivat asettaneet oman “B-rajan”, joka urheilijoiden tuli tehdä päästäkseen kisoihin rankingin kautta.

Tämä käytäntö avasi keskustelun siitä, pitäisikö rankingista luopua kokonaan ja palata vanhaan tuttuun käytäntöön. Vielä 10 vuotta sitten kansainvälinen yleisurheiluliitto määräsi etukäteen A-rajan, jonka tehneitä kisoihin voi valita maksimissaan yhteen lajiin kolme sekä B-rajan, joka oikeutti yhden urheilijan valitsemiseen. Lisäksi lajeihin pystyi valitsemaan joko kaksi A- ja yhden B-rajan tehneen tai yhden A- ja B-rajan tehneen.

Tällä järjestelmällä urheilijat valittiin viimeisen kerran vuonna 2013 käytyihin Moskovan MM-kisoihin. Tuolloin Suomesta kisoihin valittiin lilliputtimainen 11 urheilijan ryhmä, joka vielä ennen kisoja kutistui kymmeneen, kun pituushyppääjä Eero Haapala joutui jäämään pois loukkaantumisen vuoksi.



Koska A/B-rajajärjestelmä tuotti 2013 historiallisen pienen joukkueen ja nykyinen rankingjärjestelmä historiallisen suuren joukkueen, onkin hyvä vertailla, millaisen kisajoukkueen 10 vuoden takaiset rajat olisivat tuoneet tällä kertaa. Se antaa myös pieniä viitteitä siitä, onko Suomen yleisurheilun tasonnousu rankingin tuomaa silmänlumetta vaiko kiistämätöntä faktaa.

Suomen hypoteettinen MM-joukkue vuoden 2013 rajoilla

Seuraavaksi siirrymme vaihtoehtoiseen todellisuuteen, jossa kansainvälinen yleisurheiluliitto WA sai Eugenen MM-kisojen jälkeen murskaavan kritiikin lajiliitoilta, koska sen luoma rankingjärjestelmä sisälsi niin paljon epäkohtia. Hurjan paineen alla WA oli pakotettu luopumaan kokonaan rankingista ja palautti 10 vuoden takaisen valintajärjestelmän. Kiireellisen aikataulun vuoksi kisarajoiksi määrättiin Moskovan vuoden 2013 kisoissa käytetyt A- ja B-rajat, joiden tekoaika oli 1.8.2022-30.7.2023.

Tässä todellisuudessa Suomen yleisurheilu-uutiset olisivat heti tuloksentekoikkunan avautumisen jälkeen täyttyneet uutisista, joissa kerrottiin uusista suomalaisista kisarajan rikkojista. Sekä A- että B-rajan tekijöitä olisi pulpahtanut uutisiin jatkuvalla syötöllä.

Jo edellisvuoden elokuussa kisajoukkue olisi saanut jo suuren joukon varmoja lähtijöitä. EM-kisojen mitalistien Wilma Murron, Kristiina Mäkelän ja Lassi Etelätalon lisäksi omien lajiensa A-rajat olisivat tehneet myös Viivi Lehikoinen 400 metrin aidoissa, Camilla Richardsson 5000 metrillä sekä Toni Kuusela keihäässä.

Talven aikana Alisa Vainio olisi rikkonut maratonin A-rajan pariinkin kertaan. Lisäksi Aku Partanen olisi kipittänyt 20 kilometrin kävelyssä kirkkaasti alle oman lajinsa kovemman tulosrajan.

Stadionlajeissa rajojen tehtailu olisi alkanut heti alkukaudesta. Toukokuussa 100 metrin aitoje A-rajan (12,94) olisivat rikkoneet Reetta Hurske sekä Annimari Korte, joka olisi siis vanhalla järjestelmällä noussut mukaan kisoihin. Jo vitosen A-rajan rikkonut Camilla Richardsson olisi SE-juoksullaan varmistanut MM-matkan myös kympille.

Kortteen kanssa samassa tilanteessa olisi ollut myös nyt joukkueen ulkopuolelle jäänyt Samuli Samuelsson. Hänen kisamatkansa olisi varmistunut kesäkuussa Kuortaneella, kun hän olisi hurjastellut SE-juoksussaan myös A-rajan 10,15 alle.

Alkukaudesta Saga Vannisen hurja SE-pisteitä hätyytellyt ottelu-urakka Itävallan Götzisissä olisi myös murskannut seitsenottelun A-rajan 6100 pistettä. Silja Kososen alkukauden takalaittomat moukarikaaret olisivat puolestaan pitäneet lähes pilkkanaan lajin A-rajaa, joka oli piirretty 72 metrin kohdalle.



Turun Paavo Nurmi Gamesit olisivat myös tuoneet varmoja kisoihin lähtijöitä. Eveliina Määttänen olisi rikkonut kahden minuutin rajapyykin lisäksi myös 800 metrin A-rajan. Oliver Helanderin kauden toistaiseksi paras kisa olisi suorastaan murskannut keihään A-rajan 83,50.

Lotta Harala olisi ollut jo useammalla B-rajan rikkomisella varsin varma kisapaikastaan, mutta kesäkuun alussa juostu ennätys 12,85 olisi sinetöinyt kisavalinnan. Keihäskarnevaaleilla Anni-Linnea Alasen viimeisen kierroksen ennätyskiskaisu 62,45 olisi puolestaan laskeutunut komeasti kentälle asetetun A-rajaviivan (62,00) paremmalle puolelle.

Espoon alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa oltaisiin taas ihasteltu, kuinka seipään kultamitalisti Juho Alasaari olisi ylittänyt oman lajinsa A-rajakorkeuden (570). Suomalaisurheilijoiden A-rajatykitys olisi huipentunut Lahden Kalevan kisoihin, joissa Aleksi Ojala olisi liittynyt 20 kilometrin kävelyjoukkueeseen Aku Partasen rinnalle.

Pelkästään A-rajalla kisoihin olisi siis jo valittu 20 suomalaisurheilijaa. Heidän lisäkseen Budapestiin olisi matkannut myös useampi B-rajan tehnyt urheilija ja muutamissa lajeissa kisapaikoista olisi joutunut jopa karsimaan.

Wilma Murron takana naisten seiväshypyn B-rajan 450 olisivat ylittäneet sekä Elina Lampela että Saga Andersson. Toisin sanoen heidän välinen taistonsa Kalevan kisoissa olisi ollut astetta dramaattisempi, sillä se olisi tuonut Anderssonille kisamatkan ja Lampela olisi joutunut tyytymään kisojen seuraamiseen kotisohvalta.

Vastaavanlainen karsintatilanne olisi nähty samana päivänä myös moukaripaikalla. Silja Kososen takana hopealle heittänyt Suvi Koskinen olisi pudottanut kisoista läpi kauden kuntoaan hakeneen SE-naisen Krista Tervon. Myös naisten kuulassa olisi karsittu, kun kaksi B-rajan tehnyttä urheilijaa Eveliina Rouvali ja Senja Mäkitörmä olisivat ratkoneet keskenään yhden kisapaikan.

Jo kisojen avauspäivänä 20 kilometrin kävelyssä olisi ollut suurta jännitystä, kun sekä Jerry Jokinen että Joni Hava olisivat tehneet B-rajan ennen starttia. Ratkaisu viimeisestä kisapaikasta olisi päättynyt lopulta Jokisen hyväksi.

Jo aiemmin B-rajan tehneitä urheilijoita olisivat olleet Elmo Lakka 110 metrin aidoissa (13,50), Ella Junnila korkeushypyssä (192), Senni Salminen kolmiloikassa (14,20), Urho Kujanpää seiväshypyssä (560) sekä Heta Veikkola 20 kilometrin kävelyssä (1.38.00). Joonas Rinne olisi rikkonut B-rajan (1.46,20) 800 metrillä, mutta 1500 metrille hän ei olisi päässyt osallistumaan. Nina Chydeniuksella olisi ollut puolestaan maratonille oikeuttava aika.



Miesten keihäänheitossa olisi ollut tarjolla valintasoppaa, sillä kolmen A-rajan tehneen miehen, eli Helanderin, Etelätalon ja Kuuselan, lisäksi kisapaikasta olisivat voineet taistella myös B-rajan (81,00) tehneet Toni Keränen sekä kauden sensaatio Taneli Juutinen. Erityisen kiperäksi valinnan olisi tehnyt se, että Juutinen päihitti Kalevan kisoissa Etelätalon muutamalla sentillä.

Henkilökohtaisten rajan tekijöiden lisäksi Suomi olisi saanut valita kisoihin myös joukkueen naisten 4 x 400 metrille. Kauden nopeimpien aikojen listauksen sijaan myös viesteihin olisi ollut etukäteen määrätty tulosraja ja naisten pitkässä viestissä raja 3.33,00 olisi ollut suomalaisille paperia.

Yhteensä suomalaisurheilijoita Budapestiin olisi lähtenyt Moskovan MM-rajoilla henkilökohtaisiin lajeihin peräti 31, minkä lisäksi kisoihin olisi matkannut muutama pitkää viestiä varten valittu juoksija. Toisin sanoen joukkue olisi ollut hieman pienempi kuin nyt, mutta silti massiivinen lähihistoriaan peilaten.

Karuja kohtaloita rajojen tuntumassa

Lisäksi vanhalla järjestelmällä kisajoukkueen ulkopuolelle olisi niukasti jäänyt suuri joukko suomalaisia. Läpi kauden yleisurheilun seuraajat olisivat saaneet harmitella, kuinka lähelle monen urheilijan kisamatka olisi jäänyt.

Naisten sadalla metrillä Lotta Kemppisen kauden paras 11,40 olisi jäänyt vain neljän sadasosan päähän kisamatkasta. Sama marginaali olisi erottanut myös Katriina Wrightin hänen uransa ensimmäisestä MM-startista henkilökohtaisilla matkoilla. Hänet toki olisi todennäköisesti valittu mukaan pitkän viestin joukkueeseen samoin kuin Mette Baas, joka olisi päässyt kymmenyksen päähän 400 metrin kisarajasta 52,35.

Karvaimmin juoksijoista olisi ehkä pettynyt Samuel Purola, jonka viime vuoden Kalevan kisojen voittoaika 20,62 olisi jäänyt vain kahden sadasosan päähän B-rajasta 20,60. Sara Lappalaisen epäonnisen kauden olisi huipentanut se, että viime elokuun EM-kisojen välieräaika 2.01,59 olisi ollut yhdeksän sadasosaa B-rajaa hitaampi.

Lisäksi Tampereen hieno juoksu olisi tuonut sekä Lappalaiselle että Veera Mattilalle MM-kisoihin oikeuttavan tuloksen reilua viikkoa liian myöhään. Saman karun kohtalon olisi kokenut myös Anniina Kortetmaa 200 metrillä.



Kalevan kisoissa olisi harmiteltu sitä, kuinka hienoa paluuta tekevän Hilla Uusimäen aika 400 metrin aidoissa olisi jäänyt vain seitsemän sadasosan päähän B-rajasta 56,55. Salla Sipposen viime vuoden Ruotsi-ottelun voittotulos olisi puolestaan jäänyt vaivaiset neljä senttiä kiekonheiton B-rajasta 59,50.

Kauden loikkasensaatio Aaro Davidilan Lappeenrannan hirmuloikat 16,83 olisivat jääneet vain kaksi senttiä vajaaksi lajin B-rajasta. Aaron Kankaalla matkaa olisi jäänyt enemmän, mutta 26 senttiä vajaa B-raja (76,00) olisi silti varmasti häntä harmittanut.

Hypoteettisen MM-joukkueen ja oikean MM-joukkueen vertailua

Suomen MM-joukkue Moskovan tulosrajoilla olisi siis hieman pienempi ja myös koostumukseltaan erilainen. Muutama rankingin kautta kisoihin selviytynyt urheilija olisi ulkona, mutta toisaalta muutama rankingin kanssa ulkopuolelle jäänyt olisi puolestaan rajoilla ollut Budapestissa mukana.

Rankingin voittajia suoriin kisarajoihin verrattuna olisivat olleet jo ennen kaikkea Heta Tuuri, Nathalie Blomqvist sekä Aaron Kangas. He kaikki olisivat varmuudella jääneet rajojen kanssa kisojen ulkopuolelle, vaikka he rankingin kautta pääsivätkin mukaan jo ennen poisjääntejä.

Poisjääntien kautta kisapaikan saaneista moni olisi jäänyt ilman MM-matkaa suorilla rajoilla. Anniina Kortetmaa, Aino Pulkkinen, Mette Baas, Salla Sipponen sekä Emilia Kangas olisivat kokeneet karun kohtalon. Toki luultavasti sekä Pulkkinen että Baas olisivat Budapestissa olleet mukana 4 x 400 metrin viestijoukkuessa.

Naisten seipäässä, moukarissa ja kuulassa olisi kaikissa mukana vähemmän urheilijoita kuin nykyisessä joukkueessa. Seiväshypyssä joko Elina Lampela tai Saga Andersson olisi jäänyt pois kisoista ja moukarissa joko Suvi Koskinen tai Krista Tervo. Kuulantyönnössä ainoastaan Eveliina Rouvali tai Senja Mäkitörmä olisi ollut valintakelpoinen.

Toisaalta muutama urheilija olisi ollut rankingin voittaja. Samuli Samuelssonin kisapaikka rankingin kanssa ei ollut missään vaiheessa edes lähellä, mutta kisarajojen kanssa hän olisi aloittanut Budapestiin valmistautumisen jo alkukesästä.

Annimari Kortteenkin kesä olisi ollut täysin erilainen. Hän olisi painellut alle A-rajan jo toukokuussa, eivätkä vammat olisi maksaneet hänelle kisamatkaa. Lisäksi Espoon hieno ennätyskävely olisi siivittänyt Heta Veikkolan mukaan myös Budapestiin.



Vertailu Moskovan rajoihin osoittaa selvästi sen, kuinka paljon Suomen joukkueen kokonaistaso on noussut 10 vuodessa. Vuonna 2013 rajat rikkoi vaivaiset 11 urheilijaa, kun tällä kertaa samat rajat olisivat tuoneet yli 30 urheilijan joukkueen.

Toki monissa lajeissa taso on kansainvälisestikin noussut, eivätkä suorat välttämättä olisi olleet aivan samat kuin Moskovassa. Toisaalta joissakin lajeissa on ollut myös päinvastaista kehitystä, eivätkä rajat missään nimessä niin paljon olisi nousseet, että joukkue olisi jäänyt vuoden 2013 kaltaiseksi.

Vertailun ainoa looginen johtopäätös onkin, etteivät suuret MM-kisajoukkueet suinkaan selity rankingjärjestelmän metkujen ja sudenkuoppien täydellisellä osaamisella tai muiden maiden omilla valintasysteemeillä. Ne toki tuovat muutamia lisäpaikkoja, mutta mikään suuri selittävä tekijä se ei ole.

Suuri selittäjä on se, että suomalaiset yleisurheilijat suorittavat nyt kovemmalla tasolla kuin aiemmin. Se on fakta, jonka jokainen voi lukea tilastoista.

Suomen MM-joukkue Budapestissa vuoden 2013 Moskovan MM-kisojen tulosrajoilla

Muokattu 12.8. kello 12:15: Annimari Kortteen kisamatkan maksoivat vammat, eivätkä finaaleista vetäytymiset, joissa olisi pitänyt juosta ajat 12,95 - 12,97 kisasta riippuen.