Uutuuskirja paljastaa kiehtovia yksityiskohtia yleisurheilun Ruotsi-maaottelun kulisseista

Tiistaina julkaistava uutuusteos Suomi-Ruotsi maaottelu - 100 vuoden tähtihetket (Readme.fi) perkaa kattavasti auki klassikoksi muodostuneen Suomen ja Ruotsin välisen yleisurheilumaaottelun satavuosien historian. Teoksen ovat kirjoittaneet pitkän linjan urheilutoimittajat Juha Kanerva ja Teijo Piilonen.

Kirjassa käydään läpi jokaisen tähän mennessä järjestetyn 84 Suomi-Ruotsi-maaottelun oleellisimmat tapahtumat. Tekijät eivät ole tyytyneet pelkästään kotimaan medioiden arkistojen tarjontaan, sillä lähteinä on käytetty myös useiden ruotsalaislehtien maaottelu-uutisointia.

Kisatapahtumien lisäksi kirja nostaa esille monia ilman suuria kansainvälisiä voittoja jääneitä urheilijoita, jotka ovat kuitenkin olleet Ruotsi-maaotteluissa erittäin arvokkaita pisterohmuja. Tähän maaotteluratsujen laariin lukeutuvat muun muassa Matti Yrjölä, Ulla Lempiäinen, Päivi Tikkanen, Johan Meriluoto, Merja Korpela, Nooralotta Neziri ja Joonas Rinne.

Kirjan lopussa on kattava tilasto-osuus, jossa käydään läpi maaottelun pistejakaumat, ennätystulokset, kaikki voittoon yltäneet urheilijat sekä kaikkien aikojen piste- ja voittorohmut.



Maaotteluista on tietenkin olemassa runsaasti erilaisia tilastoja, joista kirjaan on valikoitu mukaan useita kiinnostavia nostoja. Vuoden 1980 niin sanottu paperimaaottelu ennusti Suomen miehille hulppeaa 110 pisteen voittoa, joka ei kuitenkaan lopulta toteutunut. Ruotsi voitti miesten keihään hämmästyttävästi viisi kertaa peräkkäin 1983-1987 sekä vielä vuonna 1989, vaikka kyseiseen ajanjaksoon osuivat Arto Härkösen ja Tapio Korjuksen olympiakullat sekä Seppo Rädyn MM-kulta.

Teokselle todellisen mausteen tarjoavat kuitenkin lopulta erilaiset tarinat, anekdootit ja paljastukset, joita 360-sivuinen suorastaan pursuaa.

Humalaiset Suomi-fanit ovat kerran yrittäneet kaataa maaottelun hävinneen Suomen joukkueen bussin. Kymppiä stadionilla taivaltanut Lasse Virén sai eräässä maaottelussa katsomon puolelta seurakseen radalle liikaa ilolientä nauttineen suomalaiskatsojan.

Päihteitä ovat käyttäneet myös urheilijat. Yhdessä maaottelubanketissa Suomen joukkueen maaottelukasteessa tulokkaille juotettiin pirtua, jota eräs SE-tason yleisurheilija erehtyi hörppäämään aavistuksen verran liikaa. Vielä urheilussa ammattimaistuneella 1990-luvullakin eräällä Suomen maaotteluedustajaksi yltäneellä 400 metrin juoksijalla oli tapana napata viinaryyppy juuri ennen starttia.

Katsomon puolelta kaikuineiden törkeiden herjausten kohteeksi on joutunut muun muassa kuulajätti Mika Halvari, joka innostui erään maaottelun yhteydessä lähtemään malliksi muotinäytökseen. Arto Bryggarea provosoivat katsojien lisäksi myös ruotsalaisvastustujat, jotka teettivät Suomen aiturilegendaa solvanneet t-paidat.



Teoksessa muistellaan myös muun muassa Pohjanlahden yli moottoriveneellä maaotteluun matkustanutta suomalaiskilpailijaa, yli kaksi minuuttia 10 000 metrin viimeiseen kierrokseen käyttänyttä suomalaista miesjuoksijaa sekä lajissaan viimeiseksi jäänyttä suomalaista, joka oli saanut paikan tähän maaotteluun vasta Urheilun oikeusturvalautakunnalle jätetyn valituksen jälkeen.

Teokseen ehdittiin haastatella viikko sitten edesmennyttä Martti Huhtamäkeä, joka muistelee kirjassa 1960-luvun lopun kuuluisaa episodia, jossa keihäänheittäjät Pauli Nevala ja Jorma Kinnunen uhkasivat toimittajalegendaa väkivallalla.

Kirjan iso paljastus liittyy Suomen Urheiluliiton talouden osalta katastrofaalisiin lukuihin päättyneisiin yleisurheilun EM-kisoihin 2012. Miljoonatappiot vaikuttivat radikaalilla tavalla myös Suomen parhaille maaotteluedustajille urakoinnista maksettaviin korvauksiin.