Kolumni: Verotiedot 2017 julki, mutta kuinka paljon maksaa urheilijan euro?

Suomalaiskodeissa on herätty marraskuun ensimmäiseen päivään odottavin tunnelmin. Kansa janoaa tänään julkistettuja verotietoja ja ahmii verkkolehtien palstoilta kaiken mahdollisen uutisoinnin verokuninkaista, -kuningattarista sekä julkisuuden henkilöiden ansioista.

Katso myös: Etusuoran blogit

Verotietojen julkistuspäivä on monelle suurelle verkkolehdelle koko vuoden suurin kävijämäärältään. Google Analyticsin lukemat hakkaavat lasikatosta läpi, klikkimäärät nousevat taivaisiin ja sivuilla vietetty aika moninkertaistuu ihmisten hakatessa kursorillaan toinen toistaan mehevämpiä vero-otsikointeja ja selatessaan erilaisia verotietohakemistoja.

Kaiken tämän keskellä unohtuu äärimmäisen tärkeä uutisoinnin aihe: mitkä ovat ne taustat, mitkä ovat tähän verotietoon johtaneet?

Pohdimme asiaa urheilijan näkökulmasta. Menestynyt urheilija on joutunut tekemään rahallisia panostuksia, ottamaan ehkä lainaa, kantamaan vastuun itsestään ja tulevaisuudestaan sekä tehnyt valtavan määrän työtunteja täysin palkatta.

Monet vertaavat inhimillisesti urheilijoiden tienaamia verotuloja omiin tuloihinsa. Jokaisella tuloeurolla on kuitenkin aina oman hintansa. Kuinka paljon maksaa urheilijan euro?

Otetaan esimerkki. Tänään olemme saaneet herkutella hiihtäjä Krista Pärmäkoskeen liittyvillä otsikoinneilla, joissa erilaiset superlatiivit pyrkivät kuvaamaan Pärmäkosken tuloja.

Tulot ovat kiistatta hienot ja etenkin ansaitut, mutta onko se lopulta paljon? Mietitään asiaa Erkki Esimerkki -nimisen urheilijan kautta, joka tienaa saman verran kuin Krista, eli 198 877 euroa ja on maksanut siitä saman verran veroja kuin Krista, eli 57 255,22€.

Erkki Esimerkki - Urheilijan tarina

• Vuonna 2017 Erkki tienaa 198 877e
• Erkki maksaa veroja valtiolle 57 255,22€
• Erkin todelliset tulot 2017 ovat 117 337,92€

Erkki on 28-vuotias ja tämä oli hänen läpimurtokautensa urheilijana. Ennen läpimurtokauttaan Erkin vanhemmat ovat tukeneet hänen uraansa 5-vuotiaasta aina 17-vuotiaaksi noin 200€ kuussa, eli yhteensä (200€ x 12kk x 12v) 28 800 eurolla.

Yksilöurheilussa tällainen vanhempien panostus harvoin riittää yhtään mihinkään, mutta Erkki on periksiantamaton kaveri. Hän ei anna periksi vaikka hiihtää vähän huonommilla suksilla.

18-vuotiaana Erkin pitää tehdä valinta. Haluaako hän uhrata kaiken, jotta hän voi voittaa vuonna 2018 olympiamitalin? Erkki päättää lyödä kaiken tiskiin.

Koska vanhemmilla ei ole panostaa Erkin uraan enempää, Erkki päättää ottaa lainaa rahoittaakseen omaa leipäänsä samalla kun oma aika menee ammattimaiseen harjoitteluun. Erkki saa muutamia tukijoita, mutta silti leipä on tiukassa. Puuro on edullista ja terveellistä ruokaa, joten sitä syödään paljon.

Katso myös: Kaikki hiihto-uutiset

Viikonloppuisin Erkki jättää suurimman osan kavereiden juhlakutsuista väliin, sillä krapulassa sunnuntaitreeni ei taitu. Lauantai-illat menee harjoitellessa ja levätessä. Pariin vuoteen ei ole lomaa, eikä juhlapäiviä. Elämän ylellisyyksistä tulee tinkiä päämäärän edessä; Erkki haluaa olla joku päivä olympiavoittaja.

Vuonna 2017 MM-kisoissa Erkki pääsee valtakunnan kaapin päälle. Hän iskee läpimurtonsa kotiyleisön edessä ja nousee median suosikiksi. Palstatilat hehkuttavat Erkin menestystä, uhrautumista lajille ja periksiantamattomuutta. Erkki on kansallissankari ja samalla palkintorahat sekä yhteistyökumppanien tarjoamat eurot nousevat aivan toisiin lukemiin.

Vuonna 2018 syksyllä Erkki on jälleen otsikoissa, mutta tällä kertaa ei puhuta kansallissankarista, vaan verokuninkaasta. Erkki on tienannut 198 877 euroa. Erkki miettii, että jo oli p****** aikakin.

Erkin lukiessa uutisia elämä kuitenkin vilisee silmissä kuin elokuvan päähenkilöllä ennen loppua. Verkkokalvoilla alkaa pyörimään, paljonko Erkki joutui maksaamaan siitä, että sai tienata tämän 198 877 euroa?

• Noh, ensimmäisenä mieleen tulee jäännösvero, mikä tulee maksaa heti pois: 57 255,22€
• Sitten pankkitilillä vellova opinto- ja muu laina: 35 600,23€
• Seuraavaksi vanhempien maksamat 28 800€

Erkki maksaa verot ja lainat pois ja päättää että nyt hän voi maksaa vanhemmilleen takaisin heidän vähistä varoistaan maksamat rahat. Tuon jälkeen jäljelle jää tässä vaiheessa tienattua summaa: 77221,55 euroa.

Erkki aloitti ammattilaisurheilun 18-vuotiaana, eli hän on antanut kaikkensa urheilulle edelliset 10 vuotta. Aikaisemmilta vuosilta ei ole kuitenkaan varoja merkittävästi säästöön jäänyt, joten jokaista ammattilaisvuotta kohden summa on 7722,15 euroa. Per kuukausi se tekee 643,5 euroa. Kuukaudessa Erkillä on ollut harjoitustunteja keskimäärin 90 tuntia. Laskennalliseksi “tuntipalkaksi” Erkille tulee 7,15 euroa.


Erkki miettii hetken ja tuumii, että jos olisi aloittanut urheilu-uran sijasta työelämän ja saanut kuukaudessa säästettyä omaan asuntoon, osakkeisiin tai säästötilille 643,5 kuussa, olisi hän (ilman mitään korkotuottoja) huomattavasti rikkaampi tällä hetkellä. Eikä hänen olisi tarvinnut uhrata nuoruutensa parhaita vuosia askeettiseen harjoittelijan elämään.

Erkin ei olisi myöskään tarvinnut ottaa sitä valtavaa riskiä, että entä jos hän ei lyökään läpi? Entä jos läpimurtoa ei olisi tullutkaan? Hän olisi nyt tyhjän päällä, tilillään velkaa kymmeniä tuhansia euroa ilman selkeää suuntaa työelämässä.

Työelämässä hänellä olisi ollut joka kuukausi varma tulonlähde, eläke ja ennen kaikkea lomat sekä vapaat viikonloput.

Mutta sitten, miettiessään mikä voisi olla vapaan viikonlopun yksittäishinta, Erkki toteaa; mitä rahoista, mitä lomista. Turha miettiä taaksepäin, parin vuoden päästä olen vielä olympiavoittaja. Mietitään sitten mitä tehdään seuraavaksi.

Lopuksi:

Tässä kolumnissa halutaan nimenomaan muistuttaa kaikkia meitä penkkiurheilijoita sekä muita ihmisiä siitä tekijöiden summasta, mikä on mahdollistanut yhden urheilijan yhden vuoden korkeammat tulot. Hinta jokaiselle eurolle on ollut valtava.

Urheilijan palkan hinta on aina rajaton määrä työtä sekä yhteistyötahojen että harjoittelun suhteen (suurin osa palkatonta), uhrauksia henkilökohtaisessa elämässä, massiivisen riskin kantamista mukanaan sekä puhtaasti rahallisia panostuksia, kuten pankkilaina, vanhempien sijoitukset tai omat sijoitukset.

Kun pohdimme urheilijoiden palkkioita tai verotietoja, olisi hyvä aina välillä pysähtyä hetkeksi ja kysyä itseltään; olisinko minä ollut valmis maksamaan sen hinnan noista euroista?