Maraton on yksi legendaarisimmista ja pitkäikäisimmistä yleisurheilun kilpailumuodoista. Viime vuosina matka on saavuttanut suuren suosion myös harrastelijoiden piirissä.
Miehet TOP-10
# | Urheilija | Aika |
1. | Eliud Kipchoge 🇰🇪 | 2:01.39 |
2. | Kenenisa Bekele 🇪🇹 | 2:01.41 |
3. | Berhani Legesse 🇪🇹 | 2:02.48 |
4. | Mosinet Geremew 🇪🇹 | 2:02.55 |
5. | Dennis Kimetto 🇰🇪 | 2:02.57 |
6. | Geoffrey Mutai 🇰🇪 | 2:03.02 |
7. | Moses Mosop 🇰🇪 | 2:03.06 |
8. | Emmanuel Mutai 🇰🇪 | 2:03.13 |
9. | Wilson Kipsang 🇰🇪 | 2:03.13 |
10. | Mule Wasihun 🇪🇹 | 2:03.16 |
Maailman TOP-10
# | Urheilija | Aika |
1. | Birgid Kosgei 🇰🇪 | 2:14.04 |
2. | Ruth Chepngetich 🇪🇹 | 2:17.08 |
3. | Worknesh Degefa 🇪🇹 | 2:17.41 |
4. | Roza Derege 🇪🇹 | 2:18.30 |
5. | Azmera Abreha 🇪🇹 | 2:18.33 |
6. | Birhane Dibaba 🇪🇹 | 2:18.46 |
7. | Vivian Cheruiyut 🇰🇪 | 2:18.52 |
8. | Valary Jemeli 🇰🇪 | 2:19.10 |
9. | Degitu Azimeraw 🇪🇹 | 2:19.26 |
10. | Zeinabe Yimer 🇪🇹 | 2:19.28 |
Maratonin Suomen ennätykset ja parhaat tulokset
Miesten maratonin SE-tulos 2:10.46 on syntynyt vuonna 2008
Janne Holménin toimesta Rotterdamissa. Miehissä kaksikymmentä suomalaista on historian saatossa alittanut ajan 2:15 ja 95 juoksijaa ajan 2:20.
Naisten SE kuuluu
Ritva Lemettiselle 2:28.00. Lemettisen upea aika syntyi Lontoon maratonilla vuonna 1995, kun hän sijoittui kisassa kolmanneksi. Neljä suomalaisnaista on onnistunut alittamaan maratonilla 2:30 rajapyykin.
Miesten maratonin Suomen ennätys on Euroopan mestari Janne Holménin (oik.) nimissä. (Janne Holmén Tukholman maratonilla 2013. Kuva:
Arild Vågen [
CC BY-SA])
Suomen miesten TOP-10
# | Urheilija | Aika |
1. | Janne Holmén (2008) | 2:10.46 |
2. | Francis Kirwa (2008) | 2:11.01 |
3. | Esa Tikkanen (1978) | 2:11.15 |
4. | Jukka Toivola (1983) | 2:11.35 |
5. | Harri Hänninen (1993) | 2:11.58 |
6. | Jouni Kortelainen (1980) | 2:12.09 |
7. | Pertti Tiainen (1983) | 2:12.11 |
8. | Tommy Ekblom (1987) | 2:12.31 |
9. | Pekka Päivärinta (1974) | 2:13.09 |
10. | Jussi Utriainen (2002) | 2:13.10 |
Suomen naisten TOP-10
# | Urheilija | Aika |
1. | Ritva Lemettinen (1995) | 2:28.00 |
2. | Päivi Tikkanen (1989) | 2:28.45 |
3. | Tuija Toivonen (1991) | 2:28.49 |
4. | Anne-Mari Hyryläinen (2018) | 2:28.53 |
5. | Kirsi Rauta (1994) | 2:31.23 |
6. | Sinikka Keskitalo (1986) | 2:33.18 |
7. | Alisa Vainio (2015) | 2:33.24 |
8. | Johanna Bäcklund (2019) | 2:35.11 |
9. | Annemari Sandell (2000) | 2:35.12 |
10. | Sirkku Kumpulainen (1988) | 2:35.24 |
Kahden tunnin maraton
Kahden tunnin rajaa maratonilla pidettiin pitkään mahdottomana, mutta viime vuosien tulosharppaukset maratonin ME-lukemissa herätti toiveet kyseisen virstanpylvään saavuttamisesta.
Ensimmäisen kerran kahden tunnin maratonin kimppuun hyökättiin toden teolla Monzan moottoriradalla vuonna 2017, kun
Eliud Kipchoge,
Zersenay Tadese ja
Lelisa Desisa hyökkäsivät rajan kimppuun. Tapahtuma järjestettiin epävirallisissa olosuhteissa, joihin kuului muun muassa kiertävät jänikset (jänikset vaihtuivat kisan mittaan). Ainoa maaliin selviytynyt oli Kipchoge ajalla 2:00.25.
Kenian Eliud Kipchoge alitti ensimmäisenä ihmisenä maratonilla kahden tunnin rajan. Tulos ei kuitenkaan ole tilastokelpoinen.
Myöhemmin (2019) kahden tunnin raja yritettiin rikkoa Itävallan Wienissä. Tuolloin ennätysyrityksessä onnistuttiin, kun maailmanennätyksen haltija Kipchoge rullaili maaliin ajassa 1:59.40. Tulosta ei kuitenkaan lueta maailmanennätykseksi
kilpailun epävirallisuuden vuoksi.
Kipchoge käytti kahden tunnin alituksessaan
Nike Vaporfly 4% juoksukenkiä, joiden arvioidaan edesauttaneen merkittävästi suorituksessa.
Suomen menestys maratonilla
Maratonin tullessa viralliseksi kilpailumuodoksi vuoden 1908 olympialaisissa, on Suomi saavuttanut maratonilla lukuisia arvokisamitaleja.
Ensimmäisen arvokisamitalin Suomeen juoksi
Hannes Kolehmainen voittamalla Antwerpenin olympiamaratonin vuonna 1920. Seuraavissa olympialaisissa
Albin Stenroos voitti Pariisissa ja seuraavissa olympialaisissa pronssia voittivat
Martti Marttelin (1928) ja
Armas Toivonen (1932).
Veikko Karvonen on viimeisin suomalainen maratonin olympiamitalisti (kolmas vuonna 1956 Melbournessa).
Euroopan mestaruuskisoissa Suomi on voittanut lukuisia mitaleja maratonoille. Viimeisin suomalainen mitalisti EM-tasolla on
Janne Holmén, joka voitti maratonin EM-kultaa Munchenissä vuonna 2002.