Vuoden 1974 parhaat mailerit John Walker ja Filbert Bayi kävivät harvinaisen uusintaottelun Helsingin Huippukisoissa kesäkuun lopulla 50 vuotta sitten. Miesten ensimmäisessä yhteenotossa kansainyhteisön kisoissa Uuden-Seelannin Christchurchissa vain vajaat puoli vuotta aikaisemmin olivat ennätykset kaatuneet rymisten, joten olympiastadionille rientänyt 16 000-päinen yleisö hykerteli jännän äärellä.
Vakiotaktiikka
Filbert Bayi aloitti samalla ellei vielä päättömämmällä taktiikalla kuin kansainyhteisön kisoissa. 400 metrin väliajaksi naksahti 52,9 eli vielä kaksi sekuntia nopeammat lukemat kuin Christchurchissa. 800 metrin paalu ohitettiin ajassa 1.50,4. Pariisin kutsukisoista Helsinkiin lentänyt Walker piti järjen hiuksikkaassa pääkopassaan ja seurasi 6,1 sekunnin päässä. “Takana on helpompi juosta. Siinä saa itsestään paljon enemmän irti kuin muuten”, ilmoitti Walker itsestäänselvyyden lehdistötilaisuudessa.
Bayin terävin kunto saattoi olla jo menneen talven lumia, sillä Tansanian mieheltä alkoivat voimat kaikota niin sanotulla kuolemankierroksella. Bayi johti vielä 1200 metrin kohdalla (2.50,4). Voimajuoksija
John Walker tavoitti karkulaisen viimeisen kierroksen takasuoralla, runnoi ohi ja porhalsi voittoon ajalla 3.33,4. Pahoin kyykännelle vastustajalle näytti aikarauta tulosta 3.37,0. Bayin alkuvauhdista häkeltynyt olympiavoittaja
Pekka Vasala ylitti maaliviivan jälkijoukoissa (3.44,5).
Viikinki kukisti nuoren kapinallisen
Knut Kvalheim kylvetti vitosella ehkä hieman yllättäen
Steve Prefontainen, joka oli kotikonnuillaan Yhdysvaltain Oregonissa nostettu jo tähtiluokkaan. 193-senttisen viikinkiroikaleen voittoaika 13.20,4 kirjattiin vihkoon, jossa luetellaan Norjan ennätykset. Pre hävisi 1,8 sekuntia. Kuudenneksi askelsi saksalainen
Klaus-Peter Hildebrand. Yleisö tuskin aavisti, millaista roolia hän esittäisi kaksi vuotta myöhemmin Montrealin olympiakisojen puolella peninkulmalla.
Pekka Päivärinta väsähti yhdeksänneksi.
Prefontaine oli valmistunut yliopistosta ja menettänyt siten stipendinsä. Kapinakenraali kieltäytyi kilpailemasta Yhdysvaltain mestaruuskisoissa ja maaotteluissa, koska maan amatööriurheiluliitto ei suostunut maksamaan korvausta. Niinpä hän elätti itsensä eurooppalaisista kutsukisoista saamillaan ruskeilla kirjekuorilla.
Kympillä taittoivat matkaa vuorovedolla Kenian
John Ngeno ja Pariisin kutsukisoista suoraan Helsinkiin lentänyt maratonin olympiavoittaja
Frank Shorter, joka joutui keskeyttämään pistoksen vuoksi. Ngeno karisti kannoiltaan maanmiehensä
Richard Juman viimeisellä kilometrillä ja ravasi voittoon ennätysajallaan 28.05,6.
Virén ongelmissa, Kantaselle SE
Lasse Virén keskeytti kympin taivalluksena reisivaivojen vuoksi. Valmentaja Rolf Haikkolan otsaan kasvoi tatti, koska kesän valmennusohjelma jouduttiin suunnittelemaan uusiksi. Turhautunut olympiasankari itse uhkasi nakata piikkivirsut lampeen ja lopettaa uransa siihen. Hän kuitenkin lähti syksyllä Rooman EM-kisoihin, joissa poimi puolikuntoisenakin vitosen pronssilätkän Myrskylään.
Saksan liittotasavallan
Michael Karst otti ensimmäisen suuren kansainvälisen voittonsa liiskaamalla esteissä niin
Anders Gärderudin,
Tapio Kantasen kuin
Bronislaw Malinowskin. Lahdistökatsomo vaikuttui Karstin juoksutyylistä: “Kevyesti kuin lintu pisteli loppusuoran”, herkistyi runoilemaan Helsingin Sanomien toimittaja.
Tappio tuskin harmitti Kantasta, koska vaivojen palkaksi syntyi uusi Suomen ennätys 8.19,6. Veteraani
Jouko Kuha valvoi jälkipäätä 8.51-tuloksellaan.
Pitkissä aidoissa odotettiin jälleen Münchenin kärkikaksikon
John Akii-Bua ja
Ralph Mann yhteenottoa. Kalifornian mies lensi
Katriina Wrightin tavoin Eurooppaan heti maansa mestaruuskilpailuista ja otti uransa ensimmäisen päänahan ugandalaisesta maailmanennätysmiehestä. Voittoaika 49,7 oli kohtalainen puolen vuorokauden pituisen ilmalaivassa kököttämisen jälkeen.
Ståhlbergille SE
Kuulantyönnön Suomen ennätys heilahti 21 metrin paremmalle puolelle.
Reijo Ståhlberg tuuttasi kolmannellaan 21,26. Samat lukemat latasi myös Suomessa usein kilpaillut Yhdysvaltain hippipantainen maailmanennätysmies
Al Feuerbach, joka peri voiton paremman toiseksi pisimmän pukkauksensa ansiosta.
Olympiavoittaja
Klaus Wolfermann tuli Helsinkiin suoraan Saarijärven juhannuskisoista. Eikä lainkaan turhaan, sillä Saksan keppivelho kellisti
Hannu Siitosen kelpo tuloksella 86,92. Parikkalan mies tirvaisi 85,64. Myöhemmin syksyllä Rooman EM-kilpailuissa osat vaihtuivat.
Huippukisoissa näyttäyttyi myös Suomen yleisurheilun tulevaisuus.
Ari Paunonen juoksi 1500 metrin B-erässä B-poikien Suomen ennätyksen 3.54,7. Myös A-poikien 800 metrin B-erässä kosahti entinen rekordi, kun Sulkavan juniori kihautti 1.55,8.
Järjestävän seuran eli Helsingin Kisa-Veikkojen talous riippui Maailmankisojen ja Huippukisojen pääsylipputuloista, joten televisioyhtiöille oli langetettu porttikielto olympiastadionin lehtereille. Yleisradion uutislähetyksessä esitettiin kumpanakin iltana vain noin minuutin mittainen filmikooste kisatapahtumista.
Lähteitä:
Helsingin Sanomat 27.6.1974
Helsingin Sanomat 28.6.1974
Lue myös:
Intoa puhkuva tukijaehdokas pirauttaa HKV:n konttoriin – Maailmankisat tulille 1959
Maailmankisat 1973, osa 1 – Jipcho kihauttaa esteiden ME:n, Putte pulttaa Pren, Virén viides
Maailmankisat 1973, osa 2 – Bayi rynnii huipulle, Siitonen kepittää Lusiksen ensimmäisen kerran
Yhdestä kuuluisimmasta 1500 metrin kisasta puoli vuosisataa